Astma on talvikestävyysurheilijoiden ammattitauti, jota vauhdittaa vääränlainen hengitystekniikka
Kategoria / Terveys Tutkimus

Astma on talvikestävyysurheilijoiden ammattitauti, jota vauhdittaa vääränlainen hengitystekniikka

Astma on tunnistettu talvikestävyysurheilijoiden ammattitaudiksi. Tutkimusten mukaan toistuvasti pitkäkestoinen altistuminen kylmälle ja kuivalle ilmalle sekä voimakas hengittäminen suun kautta harjoituksen aikana altistavat astmaan sairastumiselle.

Lukuaika noin 40 hengitystä.

Tiesitkö, että astma on hyvin yleinen sairaus talvikestävyysurheilijoiden keskuudessa? Se on tunnistettu jo 1990-luvulla hiihtäjien "ammattitaudiksi". Altistuminen toistuvasti ja pitkäkestoisesti kylmälle ja kuivalle ilmalle yhdistettynä voimakkaaseen suuhengitykseen harjoituksen aikana altistaa astmaan sairastumiselle

Astman esiintyminen hiihtäjien keskuudessa on kuitenkin pysynyt muuttumattomana 25 vuoden ajan, sillä astman ehkäisyyn ja astmalle alttiiden hiihtäjien tunnistamiseen on panostettu. Lämpöä ja kosteutta hengitysteissä lisäävillä harjoitus- ja suojalaitteilla on voitu vähentää keuhkoputkien supistumistaipumusta niillä, joilla on jo ennestään sairaus, sekä potentiaalisena keinona niille terveille urheilijoille, jotka harjoittavat talvilajeja.

Tässä artikkelissa pohdin urheilemista kylmissä oloissa sekä keinoja, joilla siitä syntyviin ongelmiin voidaan vaikuttaa. Artikkelin tieteellisenä pohjana käytän huhtikuussa 2020 julkaistua kirjallisuuskatsausta, joka julkaistiin Frontiers in Sports and Active Living-sivulla, ja jonka kirjoittajana toimi Itävaltalainen Thomas Leonhard Stöggl, Salzburgin yliopistosta. 

Hengitysteiden lämpötilan aleneminen ja kosteuden väheneminen ovat syynä hengitysteiden oireiluille

Artikkelissa esitettiin yleiskatsaus lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta hengitysteiden terveyteen urheilijoille, jotka harjoittelevat ja kilpailevat kylmissä lämpötiloissa. Artikkelissa kuvataan hengitysteiden kostutuksen ja lämmityksen ominaisuuksia ja vaikutuksia sekä tunnistetaan ongelmat, joihin jatkossa täytyy panostaa tutkimuksien osalta. 

Tutkimusten mukaan altistuminen kylmälle ilmalle liittyy lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja jopa kuolleisuuteen.

Yksi mahdollinen selitys näille havainnoille on, että bakteerit selviävät viileässä tai kylmässä paremmin, mikä mahdollistaa hengitystieinfektioille paremmat olosuhteet.

Nenän limakalvon jäähtyminen heikentää hengityselinten kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Ihon pintaverenkierron supistuminen puolestaan johtaa verenpaineen nousuun ja sydämen lisääntyneeseen kuormitukseen. Tällöin veren hyytymistaipumus lisääntyy, ja keuhkoputket supistuvat, mikä johtaa hengitysteiden osittaiseen tukkeutumiseen.

Kylmästä ilmasta johtuva hengitysteiden oireilu on yleisempää naisilla

Suomalaisen tutkimuksen mukaan jopa 50 % väestöstä ilmoittaa ainakin joistakin kylmään liittyviä oireista (Harju et al., 2010; Näyhä et al., 2011). Lisäksi tutkimuksen mukaan oireet näyttävät olevan yleisempiä naisilla kuin miehillä. Hengitystieoireet ovat hyvin yleisiä myös kylmissä lämpötiloissa harrastavien lasten keskuudessa.

Mahdollisesti näistä syistä jopa kolmasosa astmaatikoista ilmoittaa välttävänsä ulkoilua pakkaskausien aikana. Kylmä ilma on siis haaste fyysiselle toiminnalle sekä yksilön että kansanterveyden näkökulmasta.

Talvikestävyysurheilijat, kuten hiihtäjät, harjoittelevat toistuvasti ja pitkiä aikoja kylmissä olosuhteissa. He ovatkin raportoineet hengitystieoireiden lisääntymisestä, keuhkoputkien supistumistaipumuksesta ja astman oireiden vaikeutumisesta (Carlsen et al., 2008).

Astma vaikeuttaa urheilua, sillä silloin hengitys vinkuu ja henki ei kulje

Astma on hengitysteiden krooninen tulehdussairaus. Sille on tunnusomaista toistuva keuhkoputkien supistumistaipumus, joka rajoittaa ilman virtaamista ja aiheuttaa näin oireita kuten yskää, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta. Hiihtäjistä 30 % on raportoinut sairastavansa astmaa.

Voidaan ajatella, että kylmä ilma vaikuttaa astman esiintyvyyteen kahdella eri tavalla. Sisäänhengitetyn ilman lämpötilan lasku ja ilman suhteellisen kosteuden lasku johtavat kosteuden haihtumiseen hengitysteiden limakalvolta.

Kosteuden haihtuminen jäähdyttää hengitysteiden limakalvoa, mikä johtaa verisuonten supistumiseen, kosteuden siirtymiseen pois limakalvoilta (vesinuha) ja limakalvoturvotukseen. Samaan aikaan hengitysteiden limakalvon kuivuminen stimuloi sileiden lihasten supistumista laukaisevien välittäjien vapautumista.

Pakkasen ja kuivan ilman lisäksi suuhengitys on syynä oireilulle

Limakalvojen jäähtymisen ja kuivumisen fysiologisia ärsykkeitä todennäköisesti pahentavat pakkaslämpötilat, kuiva ilma sekä pitkittynyt voimakas suuhengittäminen. Nämä ovatkin jokaisen talvikestävyysurheilijan normaalin harjoitteluympäristön tunnusmerkkejä.

Hengitysteiden limakalvojen lämpöä ja kosteutta lisääviä hengityslaitteita voidaan siis suoraan suositella hengitysteiden kuntouttamiseen talvikestävyysurheilijoille.

Nenän tehtävänä on lämmittää, kostuttaa ja puhdistaa hengitysilmaa. Nenähengitys näyttää suojaavan hengitysteiden jäähtymiseltä pakkassäässä (Griffin et ai., 1982).  Antropologit ovatkin todenneet kylmässä ja kuivassa ilmastossa syntyneillä ihmisryhmillä olevan pidemmät ja kapeammat nenäontelot verrattuna ihmisiin, jotka tulevat kuumasta ja kosteasta ilmastosta. Tämä viittaa nenäontelon tärkeään rooliin kylmän ja kuivan ilman lämmittämisessä ja kostuttamisessa. (Noback et al., 2011).

Vaikka nenänhengityksen tulisi olla normaalia terveillä henkilöillä levossa, rasituksessa hengitystapa tavallisesti siirtyy nenästä suun kautta tapahtuvaan hengitykseen, kun rasituksen teho nousee ja ilmamäärän tarve kasvaa. (Niinimaa et al., 1980).

Suun kautta hengittäminen koetaan olevan vähemmän tehokasta sisään hengitetyn ilmamäärän saavuttamiseksi, mikä johtaa siihen, että siirrytään nenähengityksestä suuhengitykseen (Griffin et al., 1982). Tällöin sisäänhengitetyn ilman lämpötila laskee voimakkaasti ja hengitysteiden limakalvot kuivuvat nopeammin. (Verma et al., 2006).

Muutamat urheilijat pystyvät ylläpitämään pääasiassa nenähengitystä jopa intensiivisen liikunnan aikana. Tutkijoista olisikin mielenkiintoista selvittää, liittyykö suuhengitys harjoituksen aikana hengitysteiden hyperreaktiivisuuden kehittymiseen.

Suurimmalle osalle henkilöistä, jotka harjoittelevat suurella tai suurimmalla voimakkuudella, suun kautta tapahtuva hengitys on kuitenkin vallitsevaa. Tämä puolestaan voi heikentää hengitysteiden kykyä säilyttää kosteutta.

Tämän kirjallisuuskatsauksen näkökulmasta talviurheillessa olisi tärkeää nenähengitys harjoittelun aikana, jotta kosteus hengitysteissä säilyisi.

Lisäksi hengitysteitä olisi hyvä lämmittää ja kostuttaa ennen ja jälkeen harjoittelun.

Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Siksi kirjallisuuskatsauksen tekijät esittävätkin, että hengitystapaa tulisi tutkia enemmän urheilijoilla, jotka harjoittelevat jatkuvasti kylmissä oloissa. Näiden urheilijoiden hengityksen suojaamiseen ja kostuttamiseen tulisi myös kirjoittajien mielestä kiinnittää erityistä huomiota.

Artikkeli on julkaistu alun perin 8.3.2021.

 

Lähteet:

  • Helen G.Hanstock, Mats Ainegren ja Nikolai Stenfors: Exercise in Sub-zero Temperatures and Airway Health: Implications for Athletes With Special Focus on Heat-and-Moisture-Exchanging Breathing Devices. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fspor.2020.00034/full
  • Ruotsin talviurheilun tutkimuskeskus, terveystieteiden osasto, Keski-Ruotsin yliopisto, Östersund, Ruotsi
  • Urheilutekniikan tutkimuskeskus, Laadunhallinnan ja koneenrakennuksen laitos, Keski-Ruotsin yliopisto, Östersund, Ruotsi, 3 Kansanterveyden ja kliinisen lääketieteen osasto, Uumajan yliopisto, Uumaja, Ruotsi

Lisää aiheesta