CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elämäntapamuutoksiin
Kategoria / Terveys Kategoria / Tutkimus

CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elämäntapamuutoksiin

CPAP-laitetta käytetään yleisesti uniapnean oireiden lievittämiseen. Laite auttaa hengittämään yön aikana paremmin, mutta sen käyttö ei johda parempiin elämäntapamuutoksiin uuden tutkimuksen mukaan.

Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella, eli CPAP-laitteella, joka poistaa yönaikaiset hengityskatkokset. CPAP-hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elämäntapojen omaksumista, kun yöunen laatu paranee.

Tuoreessa tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että vaikka uniapnean oireet lievittyvät hoidolla selvästi, elintavat eivät kuitenkaan parane tai lääkkeiden käyttö vähene hoidon myötä. 

Uniapnean yleisin syy on hengitysteiden tukkeutuminen

Tavanomaisin unenaikaisen hengityshäiriön syy on hengitysteiden painuminen kasaan nielun lihasten rentoutuessa. Tällaista uniapnean muotoa kutsutaan obstruktiiviseksi uniapneaksi. Yleensä tämä uniapnean muoto esiintyy ihmisillä, joilla on ylipainoa ja nielu ahtautuu lisääntyneestä rasvakudoksesta johtuen. Yöunen aikana ihmisen nielun lihasten rentoutuessa, ylimääräinen kudos tukkii ilmatiet, jolloin aiheutuu hengityskatkoksia. 

Unenaikaiset hengityshäiriöt vaikuttavat unenlaatuun merkittävästi.

Hengitys saattaa katketa kokonaan tai heikentyä unen aikana, mikä aiheuttaa hapenpuutetta. Tämän vuoksi sairastuneen yöuni on katkonaista ja hänellä on yöllisiä havahtumisia enemmän, kuin normaalisti. Yöuni pirstaloituu ja aiheuttaa esimerkiksi päiväaikaista väsymystä, mielialan laskua ja vaikeissa tapauksissa pakonomaista nukahtelua. 

Tutkimuksen mukaan CPAP-laitehoito parantaa unenlaatua, mutta ei vaikuta ihmisen ruokamieltymyksiin tai liikunnan määrään

Miia Aro seurasi väitöstutkimuksessaan kolme vuotta kestäneen CPAP-laitehoidon vaikutusta mielialaan, uneen ja ruokailutottumuksiin sekä liikunnan ja kylläisyyshormoni leptiinin määrään. Lisäksi Aro selvitti uniapneaa sairastavien naisten lääkkeiden käytön määrää ja sen muutoksia kolme vuotta ennen CPAP-hoidon aloitusta ja kolme vuotta aloituksen jälkeen.

Tutkimuksissa todettiin, että CPAP-hoidolla pystyttiin parantamaan unenlaatua, jonka vuoksi mieliala korjaantui ja päiväaikainen väsyminen väheni. Unen laadulla ei kuitenkaan ollut vaikutusta ruokamieltymyksiin tai liikunnan lisääntymiseen.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että CPAP-laitetta käyttävillä naisilla kylläisyyshormoni leptiinin määrä oli korkeampi, mutta siitä huolimatta heidän painonsa ei laskenut. Miehillä vastaavaa ei havaittu, mikä viittaa siihen, että uniapnean ja sen hoidon vaikutukset eroavat naisilla ja miehillä.

CPAP-laitehoito poistaa tutkimuksen mukaan hyvin uniapneasta johtuvat oireet, mutta pitkäaikaisessa käytössä sillä ei valitettavasti näyttäisi olevan vaikutusta pysyvämpiin elintapamuutoksiin tai naisilla lääkkeiden käyttöön. Sen vuoksi ylipainoisille tarvitaan elintapaohjausta laitehoidon rinnalle. 

CPAP-laitehoidon rinnalle tarvitaan liikuntaa ja nielun alueen lihasten vahvistamista 

Suomalaisista ainakin 300 000 sairastaa obstruktiivista uniapneaa, ja heistä suurin osa on keski-ikäisiä. Vaikeista oireista kärsivillä CPAP-laitehoito jää pysyväksi hoidoksi, jos perimmäistä syytä, eli ylipainoa tai nielun lihasten heikkoutta ei hoideta. 

Uniapnean kustannukset yhteiskunnalle kasvavat potilaiden määrän lisääntyessä.

Tarjoamalla CPAP-laitehoidon rinnalle tukea elintapamuutoksiin ja vahvistamaan nielun lihasvoimaa, voitaisiin uniapnean hoidon lisäksi mahdollisesti alentaa myös liitännäissairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kuluja. 

Liikunnan ja lihasvoiman kohentamisen tiedetään helpottavan uniapnean oireita, vaikka sillä ei olisi minkäänlaista vaikutusta painoon. Vahva tuki terveydenhuollon puolelta terveellisempien elintapojen sisäistämiseksi lisäisi paitsi potilaiden hyvinvointia, saattaisi myös vaikuttaa yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin alentavasti.

Liikunta, jossa ei hengästytä, kasvattaa peruskuntoa, mutta sillä ei ole nielun lihasvoimaa kasvattavaa vaikutusta. Vastapaineisella hengitysharjoittelulla voidaan parantaa nielun lihasvoimaa ja samalla myös nostaa hengästymisen kynnystä, jolloin matalatehoistakin harjoittelua voidaan tehdä tehokkaammin ja hengästymisen tunnetta siedetään paremmin.

 

Lähteet:

Lisää aiheesta