Fibromyalgia altistaa hengityksen häiriintymiselle
Kategoria / Terveys

Fibromyalgia altistaa hengityksen häiriintymiselle

Hengitystyyli vaikuttaa siihen, kuinka paljon lihakset ja kudokset saavat happea. Jos happea on vähän kehon käytössä, voi se pahentaa fibromyalgian oireita.

Osaan fibromyalgian oireista liittyy kudosten ja solujen hapen puute. Hapen puutteesta kertoo myös fibromyalgiaa sairastavilla keskimääräistä yleisemmin havaittu uniapnea. Hapen puute voi johtua useastakin eri syystä. Yksi niistä on hengityksen häiriintyminen ja sille fibromyalgia altistaa.

Lihasten ongelma

Hengitys on suurelta osalta lihastyötä. Normaaliin hengitykseen osallistuvat pallea, vatsalihakset sekä sisemmät ja uloimmat kylkivälilihakset. Tässä tehtävässä niitä avustavat pään, kaulan ja yläraajojen liikutteluun tarkoitetut lihakset, jotka ovat kiinnittyneet rintakehän luihin. Apulihakset tulevat käyttöön varsinkin silloin, jos hengitys on jostain syystä vaikeutunut. Koska fibromyalgia on voimakkaasti myös lihasten sairaus, sillä on väistämättä vaikutusta hengitykseen yleisesti ja myös hengitystapaan.

Hengitystä tulee pidettyä niin itsestään selvänä asiana, että siihen ei oikeastaan kiinnitä huomiota ilman erityistä syytä. Siksi hapen hyödyntämistä heikentävä tapa hengittää suun kautta pääsee kehittymään lähes huomaamatta kenellä tahansa. Fibromyalgiaa sairastavalla on lisäksi tekijöitä, jotka altistavat suuhengitykselle: yleinen lihasten jäykkyys, lihaskalvojen kireys ja lihassolujen heikentynyt kyky muodostaa energiaa, jolloin lihaksissa ei ole voimaa. Nämä johtavat helposti suosimaan pinnallisemmaksi jäävää suuhengitystä, jolloin työtä tehdään pääasiassa hengityksen apulihaksilla. Silloin hengityksen vaatima liike jää pienemmäksi ja jäykälle keholle helpommin suoritettavaksi.

Itseään ruokkiva kierre

Monet fibromyalgian oireista ovat seurausta huonoista, itseään ruokkivista kierteistä, joka pitävät yllä oireilua. Suun kautta hengittämällä lihaskudoksilla ei ole riittävästi happea käytössään. Hapen puutteessa lihaksista tulee entistä jäykemmät, heikommat ja lihaskalvoista kireämmät, jolloin kaikkinainen liikkuvuus vähenee ja hengittämisestäkin tulee entistä työläämpää.

Korjaa ensin hengitystapaasi

Kun vaihdat suuhengityksen takaisin nenähengitykseen, se ei suoraan rentouta lihaksiasi tai lihaskalvojasi. Siksi suosittelen ensin rentouttamaan niitä jonkin lempeän hoitomuodon avulla ja pitämään yllä rentoutta huoltamalla niitä myös itse harjoitusten avulla. Huomaat sen jälkeen, että hengittäminenkin sujuu helpommin. Yön aikaisen nenähengityksen voit varmistaa pistämällä palan ihoteippiä suun eteen. Kuulostaa hurjalta, mutta siihen tottuu äkkiä. Näillä keinoilla katkaiset yhdenlaisen huonon kierteen. 

Lisää aiheesta