Lukuaika noin 65 hengitystä.
Alkuvuonna on halaamiseen innostavia teemapäiviä: 21.1. vietetään kansainvälistä halipäivää ja 14.2. ystävänpäivää. Halaaminen on yleisesti ottaen aivan mukavaa toimintaa! Läheisen ihmisen halaaminen voi saada hengityksen rauhoittumaan, sykkeen tasaantumaan ja mielialan kohenemaan.
Minusta on kaunis ajatus, että ystävällinen kohtaaminen voi saada toisen hengittämään edes hetken helpommin. En ollut aiemmin ajatellut, että kohtaaminen ja koskettaminen voi saada toisen hengittämään helpommin – myös ihan kirjaimellisesti!
Halaaminen voi hyvinkin vähentää stressihormonina tunnetun kortisolin tasoa. Kortisoli on välttämätön hormoni. Se muun muassa säätelee verenpainetta ja uni-valverytmiä.
Jos kortisolia erittyy liikaa, henkilö voi kärsiä esimerkiksi:
Jos halaaminen alentaa kortisolitasoa, se voi osaltaan auttaa kaikkiin edellä mainittuihin stressiperäisiin terveysongelmiin, kuten unettomuuteen ja suolisto-ongelmiin. Lisäksi halaaminen – kuten lempeä kosketus ylipäätään – aktivoi parasympaattista hermostoa ja lisää mielihyvähormonien eritystä. Mielihyvähormoneja ovat oksitosiini, dopamiini ja serotoniini.
Esimerkiksi juuri oksitosiini vähentää ahdistusta ja muun muassa edistää luottamuksen syntymistä yksilöiden välille. Oksitosiinitason nousu ja kortisolitason lasku voivat selittää sitä, miksi halaamisesta tulee hyvä mieli pitkäksi aikaa.
Halaaminen on toisen henkilön koskettamista. Yle kertoi vuonna 2010 Lontoon yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan kosketus lievittää tehokkaasti kipua. Koskettamisen kipua lievittävää vaikutusta on käsitelty myös esimerkiksi Ona Hiilesmaan opinnäytetyössä. Sen lähdeluettelosta löytyy kattavasti erilaisia tutkimuksia aiheesta.
Opinnäytetyössä todetaan, että kosketus paitsi lievittää kipua myös rauhoittaa, vähentää pelkoja ja vahvistaa hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Kosketuksen kipua lievittävää vaikutusta voidaan selittää oksitosiinin vapautumisella. Opinnäytetyössä tuodaan esiin myös se, että halailu voi lisätä vastustuskykyä ja lievittää olemassa olevien sairauksien oireita.
Jopa puiden halaamisella voi olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Puun halaaminen voi esimerkiksi vähentää stressiä ja parantaa immuunipuolustusta. Nämä ovat osasyitä metsäkylpyjen ja metsässä kulkemisen positiivisille vaikutuksille.
Tiesitkö, että valtakunnallista puunhalausviikkoa vietetään elokuussa?
Kosketukseen ei välttämättä tarvita toista henkilöä. Halattava tai silitettävä voi olla lemmikki, pehmolelu, puu tai sinä itse. Ihmisten välisestä halauksesta tekee kuitenkin erityisen juuri se toinen osapuoli ja hänen läsnäolonsa.
Halaaja, joka itse hengittää rauhallisesti, rauhoittaa toista henkilöä jo pelkällä läsnäolollaan. Hän välittää viestin siitä, ettei ole mitään hätää. On mahdollista, että myös halattava alkaa hengittää rauhallisemmin. Näin he mahdollistavat toisilleen kiireettömän läsnäolon hetken.
Halaus sopii useisiin eri tilanteisiin. Halaaminen onkin monelle osa arkea, mutta myös osana sekä ilo- että surujuhlia. Halaus lohduttaa. Myös onnitellessa on tapana halata. Halaaminen sopii lisäksi tervehtimiseen tai hyvästelemiseen.
Tiestikö, että maailmalta löytyy myös halausterapeutteja? Halaus- tai läheisyysterapiasta kerrotaan esimerkiksi tässä Helsingin Sanomien artikkelissa.
Toisen kunnioittava kosketus tarkoittaa aina hyvää. Se ei silti sulje pois sitä tosiasiaa, että aina halaaminen ei ole hyvä idea. Halaamiselle voi olla esimerkiksi jokin kulttuurillinen este. Lisäksi on otettava huomioon, että ihmiset ovat yksilöitä kulttuurista riippumatta. Kaikille ei ole luontevaa päästää toista ihmistä halausetäisyydelle – varsinkaan, jos henkilö ei ole ennestään erityisen läheinen.
Halaamiseen onkin hyvä pyytää lupa, jos ei ole varma siitä, haluaako toinen tulla halatuksi. On toki mahdollista, ettei toinen kehtaa kieltäytyä, joten luvan pyytäminen ei vielä kokonaan poista kiusallisen tilanteen mahdollisuutta.
Halailuinnostus voi toisinaan myös mennä liian pitkälle. Tarinankertoja Robert Fulghum muistelee pakinakokoelmassaan Sänky oli jo tulessa kun asetuin makuulle seurakunnassaan 1970-luvulla esiintynyttä “suurta halausruttoa”. Useat seurakuntalaiset halusivat, että jokaista kirkkoon tulijaa halataan joka sunnuntai. Ovella saattoi odottaa jopa kuusi innokasta halaajaa. Kaikki seurakuntalaiset eivät kuitenkaan halunneet aloittaa pyhäaamuaan halailemalla, vaan ahdistuivat asiasta. Aggressiivinen hellyys meni Fulghumin mukaan sittemmin muodista. Seurakuntalaiset lakkasivat vähitellen halaamasta halaamisen vuoksi.
Fulghumilla on lennokas tyyli kirjoittaa, joten aivan joka sana tarinasta ei ehkä ole totta. Hän kuitenkin päättää pakinansa mieleen jäävään toteamukseen siitä, että halaamisen ei pitäisi olla ottamista vaan antamista.
Halauksella ei ole tarkoitus alleviivata omaa vapautuneisuutta vaan kertoa, että välittää halattavasta.
Tästä kaikesta tuli mieleen Free Hugs -liike, johon sain omakohtaisen ensikosketuksen Pariisissa interrail-matkalla vuonna 2009. Liikkeen jäsenet kantavat kylttejä, joissa tarjoavat ilmaisia halauksia. Liikkeestä uutisointiin melko paljon noihin aikoihin. Sen jäseniä pidätettiin ainakin Kiinassa ja Saudi-Arabiassa – julkinen halaaminen oli sen verran uutta ja radikaalia.
Itse uskon, että laajalle levinnyt ilmaisia haleja -kampanja palveli monia eri tarkoituksia sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. En ole kuitenkaan kuullut liikkeestä pitkään aikaan. Facebookin Free Hugs Finland -sivullekaan ei ole päivitetty mitään sitten vuoden 2018 lopun.
Yhteenvetona halaamisen mahdollisista terveysvaikutuksista todettakoon, että:
Halaamisen mahdolliset terveysvaikutuksia selitetään usein hormoneilla: stressihormonin määrä vähentyy ja mielialahormonien määrä lisääntyy. Johtuvatko hormonitasojen muutokset sitten halauksesta vaiko hengityksen tasaantumisesta halauksen takia? Onko tämä ikuisuuskysymys samaan tapaan kuin kysymys siitä, kumpi oli ensin, muna vai kana?
Kuten tässä artikkelissa todetaan, oikeanlainen hengitys käynnistää parasympaattisen hermoston toiminnan, ja siten se voi esimerkiksi alentaa kortisolitasoa, vähentää ahdistusta ja lisätä vastustuskykyä. Samat terveysvaikutukset voisi saada siis ilman halaustakin.
Lopulta ihminen on kuitenkin sosiaalinen olento, joka tarvitsee toisten ihmisten läsnäoloa ja kosketusta. Siksi näkisin, että halaamiseen liitetyt terveysvaikutukset selittyvät sekä halauksella itsellään että hengityksen tasaantumisella halauksen aikana. Näitä kahta asiaa ei liene edes tarpeen erottaa toisistaan.
