Monet sairaudet ja häiriöt saavat aikaan hengitysvaikeuksia, ja hengitys on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tietoisuustaidoilla, hengitysharjoituksilla, lääkkeillä ja apuvälineillä pyritään yleisesti ottaen sekä helpottamaan oireita että parantamaan elämänlaatua.
Mielen hyvinvointi lisääntyy, kun hengitystä harjoitetaan. Keuhkoahtaumapotilaiden stressinhallintakykyjen vahvistaminen vähensi ahdistuneisuutta, ja lääkkeettömillä keinoilla, kuten hengityksen ja liikunnan avulla, on voitu vaikuttaa heidän kokemaansa elämänlaatuun[1]. Astman heikentämä elämänlaatu lisääntyi, kun fysioterapeutti ohjasi hengitystekniikan käytössä[2].
Hengitysharjoitukset ja rentoutuminen auttavat psyykkisessä kuormittuneisuudessa ja parantavat oloa[3]. Esimerkiksi ADHD-oireisilla tietoinen läsnäolo ja hengitykseen keskittyminen lisäävät tarkkaavuuden säätelykykyä[4].
Syvään hengittäminen ja hengityslihasten oikeanlainen käyttö helpottivat päihdeongelmista kärsiviä[5]. Myös koronapotilaalle suositellaan vastaavia tekniikoita[6], erityisesti syvään hengittämistä nenän kautta, jolloin keuhkoihin virtaava ilma on kosteaa[7]. Fysiologiseksi mekanismiksi kehollisten ja mielensisäisten tuntemusten välillä on teoretisoitu vagaalista stimulaatiota[8].
Ahdistus voi ilmetä hengitysvaikeuksina ja huomion keskittymisenä omaan kehoon. Eristyksissä ollessa keholliset, psykosomaattiset, tuntemukset korostuvat. Hengitysharjoitukset kuuluvat olennaisena osana stressin ja ahdistuksenhallintaan ohjelmissa, joita on laadittu avuksi suljetuissa olosuhteissa asuville[9]. Koronaviruksen ja karanteenin aiheuttamaan huolestuneisuuteen löytyy suomalainen tietoisuus- ja hengitysharjoituksiin opastava verkko-ohjelma[10].
Vaikka oikeanlainen, luonteva hengitystekniikka ei ole itsestäänselvyys ja häiriintyy usean eri sairauden tai psykososiaalisen stressin seurauksena[11], on aiheesta kirjoitettu niukasti. Hengityksen merkitys itsesäätelyssä, elämänlaadussa ja oireiden lievittämisessä tunnustetaan, mutta sitä hyödynnetään edelleen hyötyihin ja eri tekniikoiden helppouteen nähden vähän.
Käytännön kokemuksia hengitystä tukevista apuvälineistä[12][13] mielen hyvinvoinnissa sekä tässä-ja-nyt-tietoisuustaitojen lisäämisessä alkaa kuitenkin kertyä[14]. Kostea, lämmin ilma ylähengitysteissä vaikuttaisi saavan koronaviruksen epävakaaksi[15], ja mikä onkaan parempi paikka rentoutua kuin lämmin ja kostea löyly kotisaunan lauteilla!
Lähteet:
Valenza MC, Valenza-Peña G, Torres-Sánchez I, González-Jiménez E, Conde-Valero A, Valenza-Demet G. Effectiveness of controlled breathing techniques on anxiety and depression in hospitalized patients with COPD: a randomized clinical Trial [published correction appears in Respir Care. 2016 Nov;61(11):e3]. Respir Care. 2014;59(2):209‐215. doi:10.4187/respcare.02565
Thomas M, McKinley RK, Mellor S, et al. Breathing exercises for asthma: a randomised controlled trial. Thorax. 2009;64(1):55‐61. doi:10.1136/thx.2008.100867
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset. Luettu 22.9.2020.
Mindfulness ADHD:n hoidossa. Anu Raevuori 2017. https://www.kaypahoito.fi/nix02459. Luettu 22.9.2020.
Mustafaoglu R, Demir R, Demirci AC, Yigit Z. Effects of core stabilization exercises on pulmonary function, respiratory muscle strength, and functional capacity in adolescents with substance use disorder: Randomized controlled trial. Pediatr Pulmonol. 2019;54(7):1002‐1011. doi:10.1002/ppul.24330
Khawam E, Khouli H, Pozuelo L. Treating acute anxiety in patients with COVID-19 [published online ahead of print, 2020 May 14]. Cleve Clin J Med. 2020;10.3949/ccjm.87a.ccc016. doi:10.3949/ccjm.87a.ccc016
Hamzelou J. Can breathing exercises help protect you from covid-19?. New Sci. 2020;246(3279):10‐11. doi:10.1016/S0262-4079(20)30789-2
Gerritsen RJS, Band GPH. Breath of Life: The Respiratory Vagal Stimulation Model of Contemplative Activity. Front Hum Neurosci. 2018 Oct 9;12:397. doi: 10.3389/fnhum.2018.00397. PMID: 30356789; PMCID: PMC6189422
Opas ahdistuksesta ja stressinhallinnasta vangeille. Oikeusturva ja kuntoutus kuntoon 2020 -hanke, Autismisäätiö. https://www.autismisaatio.fi/media/oikeusturva-hanke/opas-ahdistuksesta-ja-stressinhallinnasta-vangeille.pdf. Luettu 22.9.2020.
Koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/koronavirukseen_liittyva_huolen_ja_epavarmuuden_sietaminen/Pages/default.aspx. Luettu 22.9.2020.
Martin M. ym. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta 2010.
https://www.marmai.fi/uutiset/kuplavesivalmistaja-sodastream-ja-laakariasema-kehittivat-laitteen-joka-tukee-koronapotilaiden-hengitysta-voi-olla-ihmishenkia-pelastava-ratkaisu/471d3923-54a3-4ee1-a93a-dba65904a4ba. Luettu 22.9.2020.
https://wello2.fi/. Luettu 22.9.2020.
Rautanen M. Enemmän huomiota psykiatrisen hoidon sisältöön. Suom Lääkäril 2019;74:2148–9.
Matson MJ, Yinda CK, Seifert SN, Bushmaker T, Fischer RJ, van Doremalen N, Lloyd-Smith JO, Munster VJ. Effect of Environmental Conditions on SARS-CoV-2 Stability in Human Nasal Mucus and Sputum. Emerg Infect Dis. 2020 Sep;26(9):2276–8. doi: 10.3201/eid2609.202267. Epub 2020 Jun 8. PMID: 32511089; PMCID: PMC7454058.
