Hengitysfysioterapiaa hyödynnetään perinteisessä mielessä monien erilaisten hengityselimistöön liittyvien sairauksien, oireiden ja toiminnanrajoitteiden kuntouttamisessa. Tämän lisäksi hengitysfysioterapiaa voidaan hyödyntää laajalti muutoinkin, koska hengitys on läsnä kaikessa mitä teemme, ja sen avulla voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme.
Hengitysfysioterapian keinoja voidaan hyödyntää osana toimintakykyä ja suorituskykyä parantavaa liikuntaharjoittelua, sillä hengitys on hyvin voimakkaasti läsnä kaikessa liikunnassa. Ihminen on luotu liikkumaan ja hengityselimistön tulisikin toimia lepotilan lisäksi tietenkin myös rasituksessa. Rasituksessa elimistön tarve saada happea ja poistaa hiilidioksidia kasvaa, jonka vuoksi hengitys kiihtyy. Voimakas fyysinen rasitus aiheuttaakin suurempia vaatimuksia myös hengityselimistön toimintakyvylle.
Perusterveen ihmisen hengityselimistön toimintakyky ei todennäköisesti rajoita hänen fyysistä suorituskykyään, mutta joissakin tapauksessa esimerkiksi hengitystekniikkaa kehittämällä hengittäminen voisi olla rasituksessa ja liikunnassa tehokkaampaa tai taloudellisempaa. Tällöin oman hengityksen ja hengitystavan tiedostaminen voi edesauttaa kehittämään juuri omaa hengitystapaa liikkumista ja suorituskykyä tukevaksi, jolloin liikunta voi olla sujuvampaa ja nautinnollisempaa. Lisäksi hengityslihasten toimintakyvystä ja kunnosta huolehtiminen ja niiden kehittäminen voi edesauttaa rasituksessa jaksamista, sillä vahvat, kestävät ja hyvin toimivat hengityslihakset tukevat tehokasta ja taloudellista hengittämistä.
Erilaiset liikuntamuodot asettavat hyvin erilaisia vaatimuksia hengitykselle. Hengittäminen korostuu muun muassa uimisessa ja sukeltamisessa sekä muissa vesiliikuntamuodoissa, joissa hyvän hengitystekniikan merkitys suorituksen onnistumiselle on olennaista. Tällöin hengitystekniikan tietoinen kehittäminen ja harjoittaminen voi olla lajiharjoittelun sekä muun harjoittelun ohella hyödyllistä.
Hengitystä on hyödynnetty pitkään myös osana voimailua ja lihaskuntoharjoittelua, joissa hyvällä, oikeaoppisella sekä etenkin oikea-aikaisella hengitystekniikalla (esimerkiksi sisään- ja uloshengityksen kontrollointi ja ajoitus sekä hengityksen pidättäminen) voidaan edesauttaa hyvää keskivartalon aktivointia ja sillä saavutettavaa keskivartalon tukea voimakkaita liikkeitä tehdessä sekä raskaita taakkoja nostaessa.
Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi painonnostossa, voimanostossa, muussa lihaskuntoharjoittelussa sekä myös erilaisissa arjen fyysisissä askareissa. Samoin hyvä ja oikea-aikainen keskivartalon lihasten aktivointi mahdollistaa ja edesauttaa voimanvälitystä ala- ja ylävartalon välillä niin liikunnassa ja urheilussa, kuin myös erilaisissa arjen liikkeissäkin, ja tähänkin tietoisella hengityksen ja hengityslihasten kontrolloinnilla ja sen harjoittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti.
Liikunnan ja urheilun lisäksi hengitysfysioterapiaa ja hengitysharjoittelua voivat tarvittaessa hyödyntää myös muun muassa puhallinsoittimia soittavat muusikot, laulajat sekä paljon ammatikseen puhuvat henkilöt, joiden kaikkien toimintaa hyvin toimiva ja suorituskykyinen hengityselimistö edesauttaa. Tällöin kehityskohteina voivat olla haluttua toimintaa tukeva hengitystekniikka sekä hengityselimistön toimintakyky ja kapasiteetti.
Hengitysfysioterapiaa voidaan hyödyntää myös psyykkisen hyvinvoinnin saralla, jolloin hengitysharjoitteiden ja hengityksen tietoisen säätelyn avulla voidaan vaikuttaa muun muassa vireystilan säätelyyn. Tällöin hengitystä kiihdyttämällä voidaan aktivoida sympaattista hermostoa ja kohottaa vireystilaa esimerkiksi ennen räjähtävää urheilusuoritusta, kun taas hengitysrytmiä rauhoittamalla ja hengitystä syventämällä voidaan aktivoida parasympaattista hermostoa ja laskea vireystilaa.
Tällaisia erilaisia vireystilaan vaikuttavia hengitysharjoituksia voivat halutessaan hyödyntää kaikki, ja etenkin parasympaattisen hermoston aktivointia hyödynnetään usein erilaisten rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitteiden sekä tietoisuus- ja läsnäoloharjoitteiden yhteydessä.
Etenkin nykyaikainen kiihtynyt elämänrytmi ja työtahti sekä jatkuvasti ärsykkeitä tarjoava, vahvasti digitalisoitunut arki voivat lisätä tarvetta tietoiselle ja säännölliselle rauhoittumiselle, koska stressi voi saada hengityksen kiihtymään, sydämen sykkeen kohoamaan sekä verenpaineen nousemaan.
Tässä hengitys voi toimia oivana apuvälineenä, eräänlaisena mielen ja kehon välisenä siltana, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti mielentilaan sekä esimerkiksi rentoutumisen kautta myös unenlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hengityksellä todellakin on merkitystä, ja sitä voidaan ja sitä kannattaa hyödyntää.
Tässä oli tiiviissä paketissa kuvailtuna erilaisia käyttöalueita, joissa hengitysfysioterapiaa ja hengitysharjoittelua voidaan hyödyntää. Tämä kuvaus ei missään nimessä ole täydellinen, ja käyttöalueita on paljon laajemminkin, mutta toivottavasti tästä sai yleiskäsityksen hengitysfysioterapian hyödynnettävyydestä sekä sen monipuolisuudesta. Kun puhutaan hengitysfysioterapiasta, hengitysterapiasta tai hengitysharjoittelusta, niin termejä oleellisempaa on, että hengityksen yhteys terveyteen, toimintakykyyn ja suorituskykyyn huomioidaan ja sen yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tiedostetaan.
Lisäksi on oleellista, että hengitykseen kiinnitetään tarpeen mukaan huomiota, ja että sitä pyritään yksilöllisen tarpeen mukaan kehittämään kohti yksilöllistä optimitasoa. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että hengityksestä ei pidä tehdä ongelmaa, mikäli se ei sitä ole. “Optimaalinen” ja “normaali” ovatkin termeinä yleensä vain laaja kirjo erilaisia yksilöllisiä ominaisuuksia sekä piirteitä, eivätkä niinkään mitään kiinteitä muotteja ja malleja, joiden mukaan kaikkien tulisi toimia.
Muistakaa siis hengittää ja myös nauttia siitä!
Mitä hengitysfysioterapia tarkemmin ottaen on? Lue artikkelimme "Hengitysfysioterapian avulla parempaa hengitysterveyttä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia".
