Pallea on kupolinmuotoinen lihas, joka erottaa rinta- ja vatsaontelon toisistaan. Se kiinnittyy alimpien kylkiluiden alasisäpinnalle sekä rintarangan alimpien nikamien ja lannerangan ylimpien nikamien etupintaan.
Pallea on tärkein sisäänhengityslihaksemme. Sisäänhengityksen aikana se supistuu ja laskeutuu alaspäin, kun taas uloshengityksen aikana pallea rentoutuu ja nousee takaisin ylös.
Pallea liittyy hengityksen lisäksi myös moneen muuhun toimintaan kehossamme; sitä tarvitaan ryhdin ylläpitoon, sillä se avaa rintakehää ja osallistuu keskivartalon tukemiseen vaikuttaen sitä kautta koko vartalon asentoomme. Lisäksi pallean toiminta vaikuttaa äänentuottoon, ruoansulatukseen ja laskimoveren virtaukseen.
Keskivartaloa voidaan ajatella tynnyrinä, jossa tynnyrin katon muodostaa pallea, tynnyrin pohjan muodostavat lantionpohjalihakset ja tynnyrin seinämät tulevat keskivartalon syvistä tukilihaksista.
Toimivan keskivartalon edellytyksenä on näiden edellä mainittujen rakenteiden saumaton yhteistyö. Hengityksen avulla, pallean liikkeen kautta, saadaan vaikutus tynnyrin seinämien avulla myös lantionpohjan lihaksiin.
Sisäänhengityksessä, eli pallean supistuessa ja laskeutuessa lantionpohjalihakset rentoutuvat ja laskeutuvat. Kun hengitämme ulos, lantionpohjalihakset aktivoituvat ja nousevat, samalla pallea rentoutuu ja nousee, ja keskivartalon syvät lihakset tiivistävät vatsaa.
Lantionpohjalihakset koostuvat useasta pienemmästä lihaksesta ja ne ovat useassa kerroksessa. Ne muodostavat kupolimaisen lihasrakennelman, joka kiinnittyy häntäluuhun, häpyluuhun ja istuinluuhun.
Itseasiassa pallea ja lantionpohja muistuttavat rakenteellisesti hyvin paljon toisiaan, kupolit ovat vain peilikuvia toisistaan. Lantionpohjaa voidaankin kutsua myös alapalleaksi.
Lantionpohjalihasten tulisi aina supistua vatsaontelon paineen kohotessa. Vatsaontelon painetta säätelemme puolestaan pallean avulla, paine lisääntyy pallean aktivoituessa. Näin pallea, keskivartalon syvät tukilihakset ja lantionpohjan lihakset toimivat koordinoidusti yhteistyössä. Lantionpohjalihasten täydellinen toiminta vaatii siis myös pallean ja syvien tukilihasten täydellistä toimintaa.
Mikäli lantionpohjalihakset eivät toimi oikein, se voi aiheuttaa monenlaisia toimintahäiriöitä, kuten virtsan- tai ulosteenkarkailua, intiimialueen kipuja, yhdyntäkipuja tai gynekologisia laskeumia. Hengityksen ongelmat saattavat siis häiritä lantionpohjalihasten normaalia toimintaa ja edesauttaa näin lantionpohjalihasten ongelmien syntymistä.
Hengitysharjoitukset ovat osa lantionpohjalihasten kuntouttamista, sillä mitä suurempi pallean liike on (mitä syvempi hengityksemme on), sitä suurempi on lantionpohjan liike. Suurempi lantionpohjan liike puolestaan rentouttaa lihaksia ja auttaa niitä toimimaan tarkoituksenmukaisemmin.
Keskivartalon syvät tukilihakset aktivoituvat myös vatsaontelon paineen kasvaessa, jota siis pallealla säätelemme.
Hengityksen toimintahäiriöillä onkin tutkimusten mukaan vahva yhteys selkäkipuun ja kroonisten alaselkäkipupotilaiden tapa hengittää onkin monesti muuttunut.
Heikentyneen lihasaktivaation lisäksi pallean liikkeen pienentyessä myös alempien kylkiluiden liike vähenee. Kun kylkiluiden ja selkärangan liike pienenee ja ne alkavat näin jäykistyä, pallean on yhä vaikeampi liikkua. Näin noidankehä on valmis. Toisinpäin sanoen palleahengityksellä saamme lisää liikkuvuutta rintakehälle.
Kuten edellä kerrottiin, pallealla on hengityslihaksena toimimisen lisäksi suuri rooli keskivartalon oikeanlaisessa toiminnassa.
Mikäli pallealihas kiristää, vaikuttaa se heikentävästi myös ruoansulatukseemme. Ruokatorvi tunkeutuu pallean läpi ja pallea muodostaa näin portin ruokatorven ja mahalaukun välille sillä mahalaukku sijaitsee heti pallean alapuolella. Koska pallean yksi tehtävä on toimia sulkijana mahalaukun ja ruokatorven välillä, voi liiallinen kireys estää sulkijan normaalin toimimisen.
Palleatyrästä puhutaan, kun mahalaukun yläosa pääsee liukumaan pallean suurentuneesta aukosta rintaontelon puolelle. Suurentuneen aukon taustalla voi puolestaan olla liian kireä pallealihas. Ongelmia voi tulla, kun mahalaukun sisältö nousee ylös ruokatorveen aiheuttaen kipua, limakalvovaurioita ja närästystä.
Palleahengityksen merkitystä keskivartalon tuessa ja toimintakyvyssä ei vielä ehkä täysin ole ymmärretty. Uskon, että hengitysharjoitukset tulevat olemaan tulevaisuudessa suuremmassa roolissa myös tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksessa. Aloita siis hengitysharjoitukset jo tänään!
