Kaupallinen yhteistyö: WellO2.
Nordic Breathing on saavuttanut verrattain lyhyessä ajassa laajan seuraajajoukon. Se kertonee osaltaan siitä, että hengitykseen liittyvät asiat ja ongelmat ovat monen kohdalla joka päivä läsnä.
Kun kyse on eräästä elämän keskeisimmästä ylläpitäjästä, hengittämisestä, on se mielestäni kuitenkin jäänyt yleisessä keskustelussa lapsipuolen asemaan. Kun arvioiden mukaan kolmannes maapallon väestöstä kärsii jonkinasteisesta hengitysongelmasta, ja meistä suomalaisistakin neljännes, tarvetta paljon nykyistä suurempaankin äänitorveen olisi.
Joku on saattanut ihmetellä, miten tämän sivun ylläpitäjällä Katri Lindbergillä riittää tarmoa tuottaa tallaista mediaa, joka vaatii aikaa ja paneutumista asiaan.
Tässä vähän taustaa asialle; Minä olen mies WellO2-hengitysharjoituslaitteen takana, kiuruvetinen Aulis Kärkkäinen 70 v., lapsesta saakka erilaisista hengitysongelmista ja niiden kylkiäisistä kärsinyt yrittäjä/innovaattori.
Erikoisen kohtalon sattuman kautta löysimme Katri Lindbergin kanssa kolme vuotta sitten toisemme, ja on hieno asia, että juuri hän on paremman hengityksen sanansaattajamme. Potilaspinnassa pitkään hengityssairaiden kanssa työskennelleenä Katri jos kuka ymmärtää ja ajattelee asiaa tavallisen hengittäjän näkökulmasta.
Tällä palstalla on käsitelty ja tuotu esille monia mielenkiintoisia näkökulmia, jotka kaikki tavalla tai toisella liittyvät hengittämiseen. Eli se, miten hengitämme, vaikuttaa koko kehomme vointiin.
Mutta nyt haluan kertoa erään hengitysongelmaisen tarinan, joka liittyy myös Nordic Breathingin syntyyn. Olkoon se samalla esimerkkinä siitä, että maailma ei ole koskaan valmis. Tarve synnyttää uusia innovaatioita, joista voi jalostua isoja asioita.
Kaikki alkoi oikeastaan jo ennen kuin synnyin. Se oli siirtynyt minulle perintönä joltakin edeltäjältäni: vinkuva ja henkeä ahdistava hengittäminen, joka hiipi varsinkin pimeinä talviyön tunteina sänkyyni. Pelkäsin tukehtumista. Siksi yksi lapsuuteni vahvoista muistoista liittyy hengittämiseen.
Siihen aikaan, 1950-luvulla, ihmiset kertoivat tarinoita keuhkotautisista, jotka joutuivat parantolaan. En missään tapauksessa halunnut pois kodista, joten yritin pitää huonon hengittämisen visusti omana tietonani. Siksi asiaa ei sen kummemmin tutkittu. Elinolotkin opettivat siihen aikaan mukautumaan pieniin vinkumisiin ja muihin vaivoihin.
Hiihtokilpailuissa olin kuitenkin ymmälläni. Irtosin lähdöstä kovaan vauhtiin, mutta heti alkumatkasta tunsin, että happi loppuu. Sopeuduin ajattelemaan, että en ole kovin urheilullinen. Suuntasin siksi tarmoni ihmisten tarpeiden ja niihin liittyvien ratkaisujen miettimiseen.
Ensimmäistä luokkaa kävin koulussa 2 viikkoa, joten valmistuin etuajassa, ja luiskahdin 14 vuotiaana työelämään. Reipas ruumiillinen työ auttoi röörejä pysymään auki, vaikka toisinaan vähän vingahtelikin.
Nyt ajattelen, että ankara työnteko pelasti minua tukehtumasta limaan ja räkään, olenhan ollut koko ikäni varsinainen limatehdas.
Kun sitten etenin yrittäjän uralla ruumiillisista töistä henkisemmälle puolelle, elimistöni lakkasi puolustamasta minua. Hengitysongelmat alkoivat kasaantua ja minulla todettiin astma. 2000-luvun alkupuolella hengitysongelmani pahenivat, joita pyrittiin helpottamaan erilaisilla lääkkeillä.
Minusta tuli lääkkeiden suurkuluttaja, ja elimistöni nousi kapinaan. Tuli kramppikohtauksia, pahenevaa unettomuutta ja sydämen rytmihäiriöitä.
Mietin ratkaisuja, joilla alkaisin itse auttaa itseäni. Minusta oli kehittynyt kova saunamies, koska olin jo lapsena huomannut, että hengitys helpottaa saunassa. Ymmärsin, että höyry ja kosteus vaikuttavat tilanteeseen.
Kun kerran hain apua pahenevaan hengenahdistukseen terveyskeskuksen päivystyksestä, kokenut hoitaja antoi tyhjän lääkepullon ja letkunpätkän, kehottaen puhaltelemaan pulloon.
Huomasin sen lievittävän vinkuvaa hengitystä. Ongelmien ratkaisu on lempilajini, joten ryhdyin ajattelemaan tätä kokemusta tarkemmin ja yhdistin kaksi asiaa. Oivalsin, että vastapainepuhallus voisi avata väylät keuhkoputkistoon, jolloin höyry pääsisi etenemään paremmin syvälle ongelma-alueille. Höyryhengittämisen teho paranisi. Täytyisi vain kehittää laite, joka saattelisi kaksi hyvää keinoa yhteistyöhön.
Tein vuonna 2006 ensimmäisen alkeellisen prototyypin itse, ja heti ensi kokeilun jälkeen totesin, että olin tullut keksineeksi samalla puuttuvan kolmannen lenkin, vastusteisen sisäänhengityksen. Samalla, kun hengitin laitteesta höyryä kuristimen kautta, avasin keuhkoja paineen avulla ja autoin höyryä pääsemään yhä syvemmälle keuhkoihin.
Olin vakuuttunut idean toimivuudesta jo prototyypin ensimmäisten kokeilujen
jälkeen. Pidin itseni työkuntoisena alkeellisen WellO2-laitteeni avulla 4 vuoden ajan, jolloin myimme veljeni kanssa Lunawood-nimisen yrityksemme pääomasijoittajalle. Paneuduin nyt enemmän hengityksen saloihin ja aloin jalostaa Welloani.
Kokosin myöhemmin tiimin, jonka kanssa kehitimme oikean prototyypin. Määrittelimme sen hengitysterapialaitteeksi ja annoimme sille nimen WellO2. Matka ideasta kaupalliseksi innovaatioksi on usein hyvin pitkä. Lukemattomia suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä pulmia on ratkaistava, kunnes tuotetta voidaan tarjota kuluttajille.
WellO2 oli valmis tulemaan markkinoille vuoden 2016 lopulla. Se on
kansainvälisesti patentoitu, ja myynti alkoi ensin suomalaisissa apteekeissa.
WellO2 on monipuolinen hengitysterapialaite, terveysinnovaatio, joka yhdistää vanhoja hyviksi koettuja itsehoitokeinoja yhdeksi toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Se on itsehoitoon tarkoitettu lääkkeetön hengityselinten kuntoutus- ja hoitomuoto.
WellO2 on ollut markkinoilla kohta 6 vuotta, ja sitä on myyty lähes 100 000 kpl.
WellO2-laitteen hyödyistä on työn alla useita kliinisiä tutkimuksia, joista ensimmäinen, astman hoitoon liittyvä on juuri julkaistu.
Suomessa tehdyn kliinisen tutkimuksen tulokset esiteltiin syyskuun alussa Euroopan
Keuhkolääkäriyhdistyksen ERS 2022 -kongressissa Barcelonassa.
Mittaustulokset osoittivat, että kevyt päivittäinen harjoittelu, jossa vastapaine yhdistettiin lämpimään höyryyn, vahvisti jo neljässä viikossa hengityslihasten voimaa 12–20 prosenttia. Lisäksi vastapaine- ja höyryhengitysharjoittelu paransi merkitsevästi keuhkojen toiminnallista tilavuutta.
Muita meneillään olevia tutkimushankkeita:
-WellO2-laitteen käytön vaikutuksia äänentuottoon on tutkittu Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa sekä OYS:ssa, TAY:ssa ja HUS:ssa. Tutkimus on puhtaaksikirjoitusvaiheessa.
-kliininen tutkimus urheilijoiden hengitysvoiman kasvattamiseen WellO2-harjoittelun avulla menossa, KIHU
-uniapneaan liittyvä tutkimus menossa, TYKS
Olen käyttänyt omaa Welloani nyt yli 16 vuotta aamuin ja illoin muutaman minuutin ajan. Keuhkot toimivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Ennen minulle niin tavalliset krampit ja rytmihäiriöt ovat myös vähentyneet. Pitkään kadoksissa ollut lauluääni on kirkastunut ja univaikeudet lievittyneet.
Reagoin edelleen hyvin herkästi erilaisille ärsykkeille, kuten hengitysilman epäpuhtauksille, kukille, hajusteille, tekstiileille, jne. Kaikkia mahdollisia altistumisia ei voi aina ennakoida, joten edelleen aika-ajoin vinkuva ja ahdas hengitys iskee päälle. Tällöin puhallusarvot voivat laskea 20-50 prosenttia. Kotioloissa käytän tilanteen korjaamiseen Welloa.
Oma vakioitunut Wello-harjoitukseni noudattelee totuttua kaavaa:
Kutsun tätä menetelmää WellO-hengitykseksi. Toistan sen aamuin illoin ja tarpeen mukaan useamminkin.
Verrattuna aikaan ennen Welloa, keuhkot pysyvät puhtaina. Lima ei pääse pesiytymään keuhkoihin, ja hengitys kulkee. Myöskin aikaisemmin vuosikymmenet tukossa ollut nenäni pysyy auki.
Sairastin viime huhtikuussa astmaatikkona ja riskiryhmään kuuluvana koronan, jolloin hengitysarvoni laski lähes puoleen. Hengitys palautui kuitenkin normaaliarvooni parissa viikossa.
Tällä hetkellä spirometrialla mitatut keuhkojen toimintaa kuvaavat arvot ovat yli 10 prosenttia paremmat kuin 1990-luvun alussa. Ne ovat 1,5 kertaiset ikäisteni terveiden henkilöiden keskiarvoon verrattuna.
Hyvää syksyä ja joulun odotusta kaikille!
