Hidas toipuminen Covid-19 viruksen aiheuttamasta sairaudesta näyttää liittyvän hengityselinten toimintahäiriöön, joka voi kestää useita kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen. Erityisesti vanhukset näyttävät kärsivän hyvin hitaasta toipumisesta ja heikosta elämänlaadusta.
Jo aiemmin on esitetty, että hengityslihasten voiman ja kestävyyden asteittainen parantaminen voisi nopeuttaa elpymistä [1] ja tuottaa parempaa elämänlaatua, mutta kliinisiä todisteita mahdollisista hyödyistä ja haitoista ei ole raportoitu aiemmin.
Äskettäin julkaistun kliinisen tutkimuksen [2] mukaan hengityselinten kuntoutus paransi Covid-19 infektiosta toipuvien vanhusten hengitystoimintaa ja elämänlaatua ja vähensi ahdistuneisuutta.
Kirjoittajat tutkivat hengityslihasharjoittelun, yskäharjoitusten, palleanharjoittelun, venyttelyn ja kotiharjoittelun vaikutuksia koettuihin oireisiin sekä mitattuihin keuhkojen toimintaa kuvaaviin muuttujiin.
Tulokset osoittivat, että tutkimuksessa mitatut parametrit paranivat nopeammin interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä, jossa monet arviot parantuivat seuranta-aikana vain vähän tai eivät ollenkaan. Arviot sisälsivät keuhkojen toimintakokeita, liikuntakykytestin sekä validoidun elämänlaatukyselyn. Haittavaikutuksia ei tutkimuksessa raportoitu.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat yleisiä hengitysfysioterapiassa. Kirjoittajat eivät arvioineet eri menetelmien painoarvoa lopputuloksiin. Siksi on edelleen epäselvää, mitä tiettyä menetelmää tulisi suositella, mutta valittujen menetelmien on tarkoitus vahvistaa hengitys- ja yskimisvoimaa, parantaa rintakehän liikkuvuutta ja avustaa pallean syvähengitystekniikkaa.
Hengityslihasharjoituksissa on yleensä sekä uloshengitys- että sisäänhengityslihaksen harjoitusohjelmia, joissa käytetään laitteita, jotka vastustavat ilmanvirtausta.
Ahtauttavien sairauksien, kuten astman ja keuhkoahtaumataudin, kohdalla sekä uloshengitys- että sisäänhengitysharjoitusten hyödyt on osoitettu olevan tehokkaampia kuin kumpikaan yksin.
Covid-19 infektion akuutissa vaiheessa korkea negatiivinen vastapaine ei ole suotavaa, mutta toipumisvaiheessa se voi tarjota lisäarvoa hengitysmekaniikan parantamiseksi kuten keuhkoahtaumatautipotilailla.
Vanhuksille nopeampi toipuminen merkitsee parempaa ja aktiivisempaa elämää ja riippumattomuutta kotihoitopalveluista. Nopeamman toipumisen todellinen taloudellinen arvo koskee työväestöä, koska yksi sairauslomapäivä maksaa noin 250–300 €.
Paluulla työhön viikkoja aikaisemmin on valtava merkitys yhteiskunnalle säästyneiden suorien ja välillisten kustannusten muodossa. Siksi viivästynyt toipuminen Covid-19 infektiosta on sosioekonominen kysymys, johon tulisi löytää tehokkaita ratkaisuja ennen kattavien rokoteohjelmien tuomaa suojaa. Tässä mielessä kirjoittajat viitoittavat hyvin tietä aktiiviseen kuntouttamiseen.
Vastikään julkaistussa artikkelissa [3] raportoitiin, että Covid-19-viruksen puoliintumisaika keinotekoisissa lima- ja ysköskerroksissa pieneni dramaattisesti lisääntyneen kosteuden ja lämpötilan myötä. Heidän havaintonsa selittää, miksi virus leviää voimakkaammin alhaisissa lämpötiloissa ja kosteissa ympäristöissä.
Tuleva syksy on tässä mielessä hieman huolestuttava, koska se tarjoaa virukselle paremmat leviämismahdollisuudet kontaminoituneiden pintojen kautta. Analogisesti julkaistuun tutkimukseen, olisi mielenkiintoista nähdä näiden ilmiöiden vaikutus viruksen lisääntymiseen ja tarttuvuuteen ylähengitysteiden limakalvoilla tilanteissa, joissa keinotekoisesti nostetaan ihmisen limakalvojen kosteutta ja lämpötilaa.