Hengittäminen tulee meille ajan myötä niin luonnolliseksi asiaksi, että emme juurikaan huomaa hengittävämme 10-20 kertaa happea sisään ja hiilidioksidia ulos jok'ikinen minuutti. Minuutti minuutilta, tunnista tuntiin ja vuodesta toiseen me hengitämme suuremmin sitä miettimättä – kunnes meille tulee yskänkohtaus, astma tai muu hengitystä haittaava seikka, joka saa huomiomme. Silloin normaali ja huomaamaton muuttuu ehkä tuskallisen epämukavaksi ja näkyväksi herätyksen ajaksi.
Oletko ajatellut, että jokainen henkäys, jonka otamme, on tarkoitettu meidän lisäksemme kaikille muille ihmisille planeetallamme? Kukaan ei tietääkseni ole tehnyt ostotarjousta planeettamme happivarastoista. Päinvastoin, olen oivaltanut, että hengitys saattaa olla yksi harvoja demokraattisia asioita, jotka todella syvällisesti ja solidaarisesti yhdistävät meitä ihmisiä. Rajallisia planeetan happivarastoja kulutamme yhdessä!
Hengittämisen myötä voimme kaiken lisäksi tulla vieläpä yhdeksi luonnon kanssa. Puut ja muut kasvit ottavat talteen tuottamamme hiilidioksidin ja korvaavat sen yhteyttämisreaktion kautta muun muassa raikkaalla hapella. Hengityskaasujen kierto on merkittävää kokonaisvaltaista planeettamme todellisuutta, josta me kaikki olemme osallisia. Kasvit, eläimet ja ihmiset yhdessä kaasujen seassa.
Välillä minun henkeni oli salpautua nuorena poikana fysiologian luennoilla kun oivalsin miten monimutkaista hengityselinten anatomia ja fysiologia on. Sellainen nerokas ilmakehässä kiertävien kaasuaarteiden talteenottoelin ja elämän mahdollistaja.
Päivittäin hengittämämme noin 10 000 litraa ilmaa on pääosin kasvien tuottamaa happea ja maaperän luovuttamaa typpeä. Toki hengitysilmassa on myös pieniä määriä muita kaasuja, bakteereja, viruksia, tupakansavua, pieruja, parfyymiä, autojen pakokaasuja ja kaikenlaisia ilmakehässä olevia epäpuhtauksia.
Vain viidesosa hengittämästämme ilmasta on happea, mutta tälläkin pienellä osuudella selviämme mainiosti kunhan pysymme suunnilleen merenpinnan tasolla. Himalajassa asia on toinen ja Atlantin pohjalla eritoten. Jokainen kehomme solu käyttää happea muodostaakseen nauttimamme ravinnon avulla energiaa, elintärkeitä biokemiallisia yhdisteitä ja peräti ajatuksia pääkopassamme. Hapen ja hengityksen merkitystä on mahdotonta liioitella. Monet solut voivat selviytyä hetken verran ilman happea, mutta monet solut tarvitsevat happea jatkuvalla syötöllä. Aivosolut kuolevat, jos niiltä viedään happi. Muutama minuutti ilman happea ja ajatukset eivät enää koskaan kulje.
Tajusin, että ihmiset, jotka noudattavat terveystietoista elämäntapaa, todennäköisesti omistavat myös terveet keuhkot. Eikä tässä vielä kaikki. Terveellinen ruokavalio mahdollistaa keuhkojen terveyden, vaikka ruoka toki kulkee eri putkia pitkin. Ennen pitkää ruoan pilkkomistuotteet päätyvät keuhkojenkin rakennusaineiksi ja suojaksi. Ei ole yhdentekevää missä kunnossa lihaksemme, nivelemme, nikamamme ja jänteemme ovat. Saatetaan tarvita säännöllisen liikuntapanoksen lisäksi ammattilaisten apua esimerkiksi nikaman niksauttamista ja pehmytkudossivelyä.
Henkevää on ajatella sujuvan hengittämisen jatkumoksi terveystietoista ja vapaasti virtaavaa tunne-elämää, kun sisäiset harmoniat ovat kunnossa. Henkiset tekijät ovat ratkaisevia hyvinvointimme kannalta. Olemme mitä ajattelemme!
Seuraavan kerran kun hengität tee se vaikka osoittamalla pyyteetöntä rakkautta toimiville keuhkoillesi, ilakoi siitä, että olet elossa, että kierrätät auringonlaskusta toiseen koko luomakunnan kanssa yhteistä kaasuvarastoamme.
