Kaupallinen yhteistyö: Hoitava Hengitys.
Keuhkojen toimintaa tutkitaan mm. puhallustestillä, jolla mitataan keuhkojen tilavuutta, eli sitä kuinka paljon keuhkoihin voidaan vetää ilmaa ja kuinka nopeasti keuhkot pystytään tyhjentämään. Normaali keuhkojen tilavuus miehillä on yleensä noin 6 litraa, joskaan läheskään kaikkea tästä kapasiteetista ei tule normaalissa hengityksessä käyttää. Vaikka pienentynyt tilavuus voi paljastaa hengityselimistön häiriötilan, ei jatkuvasti ’päällä’ oleva suuri hengitys kerro hyvästä terveydestä, vaan päinvastoin. Tämän voi havaita tilanteessa, jossa vastaan kävelee kaksi ihmistä toisen hengittäessä raskaasti suu auki, ja toinen hengittää eleetöntä nenähengitystä. On selvää, kumpi heistä on terveempi – luonnollisesti hän, jonka kevyt hengitys kulkee äänettömästi ja vaivattomasti nenän kautta.
Vaivatonta ja kevyttä hengityksen tulisi olla myös nukkuessa, mutta sitä se ei kaikille ole. Liian suuresta hengityksestä kertova kuorsaus kaikuu jopa lehtipuhaltimen ääntä vastaavalla voimakkuudella yhä useammassa makuuhuoneessa ja uniapneastakin on jo kovaa vauhtia kehkeytymässä uusi kansansairaus.
Aiemmin uniapneaa pidettiin lähinnä ylipainoisten ja keski-ikäisten miesten tautina, mutta nykyään tiedetään, että unenaikaisista hengityskatkoksista kärsivät myös normaalipainoiset miehet ja yhä useammin myös naiset.
Mutta tiedetäänkö, miksi vaivat yleistyvät? Syynä pidetään ylipainon lisääntyminen, jonka johdosta ylimääräistä rasvakudosta on ympäri kehoa, myös nielussa. Kehotus painonpudotukseen onkin kuorsaajalle ja uniapneetikolle annetuista itsehoito-ohjeista ensimmäisiä. Mutta kuten jokainen painoansa joskus pudottanut tietää, rasvakerros ei aina poistu juuri sieltä, mistä sen toivoisi poistuvan. Tällöin on viisasta jumpata erityisesti niitä kohtia, minkä toivoo kiinteytyvän.
Jumppaohjeita kannattaisi siksi antaa myös nielun ahtaudesta kärsiville, koska nielussa ja suussa on lihaksia, joita voidaan kiinteyttää ja vahvistaa siinä missä muitakin lihaksia. Ja vahvistamista ne toden totta tarvitsevat!
Tämän voit omalta kohdaltasi testata tekemällä seuraavanlaisen kielitestin:
Miltä tuntui? Veikkaan, että mikäli et ollut tällaista jumppaa aiemmin tehnyt, liike tuntui raskaalta. Mikäli kieli väsyi jo näin pienestä liikuntasuorituksesta, voit vain kuvitella, mitä sille tapahtuu yöllä, kun sen pitäisi nieluun valahtamatta vastustaa sisäänhengityksen imua tuntikausien ajan. Tällöin ei kylkiasennossa nukkuminenkaan välttämättä auta. Lisärasitusta kielen tyveen kohdistuu suuhengityksellä, jolloin ilmavirta on huomattavasti nenähengitystä suurempaa. Tällöin on vaarana, että myös nielun seinämät romahtavat estämään hengityksen kulkua.
Nielun ahtautta helpottamaan käytetään mm. kuorsauskiskoa, jonka avulla alaleukaa vedetään eteenpäin hampaisiin asetettavalla kojeella. Radikaalimpia toimenpiteitä on kirurgisesti poistaa nielusta löystynyttä kudosta ja/tai kitapurje sekä jäykistää kielen tyveä ja suulakea. Kuten leikkauksiin yleensä, myös näihin operaatioihin liittyy omat riskinsä, eikä tulokset välttämättä ole pysyviä. Uniapnean tunnetuin hoitomuoto on ylipainehoitolaite, eli CPAP, joka puhaltaa keuhkoihin ilmaa kasvoille sidotun maskin kautta. Laite on monille suoranainen hengenpelastaja, joka on tuonut rutkasti lisää virkeyttä ja kohennusta elämänlaatuun – silloin kun sen käyttö onnistuu.
Olipa hoitomuoto mikä tahansa, näihin kaikkiin kannattaa yhdistää liian suurta hengitystä normalisoivat hengitysharjoitukset sekä yksinkertainen ja tehokas kieli- ja nielujumppa. Tutkitusti positiivisia tuloksia uniapnean vaikeusasteen lievityksessä on saatu jo yhden viikon säännöllisellä kielijumpalla, mutta kuten muidenkin lihasten kanssa, pitkäjänteisempi treenailu tuo vielä paremmat tulokset. Siksi Hoitava Hengitys -menetelmän harjoitteisiin kuuluu hengityskaasuja tasapainottavien hengitysharjoitteiden lisäksi aina myös kielijumppa. Tulokset ovat erinomaisia, kuten tästä blogista voit lukea.
Erityisen hauska ja tehokas tapa vahvistaa suun ja nielun lihaksia sekä hengityslihaksia on soittaa Australian aboriginaaleilta peräisin olevaa didgeridoota.
Hoitava Hengitys -kouluttaja Marketta Manninen järjestää eri paikkakunnilla Unihengitys+didgeridoo -kursseja, joissa hengitysharjoitusten ja kielijumpan lisäksi ohjataan didge-putkien valmistamista sekä niiden soittoa. Tiedot tulevista kursseista löydät täältä ja Marketan soittonäytteen löydät täältä.
