Terveydenhuollon kapasiteetti on kuormittunut ja moni sairastunut pyrkii viimeiseen asti olla kuormittamatta sitä lisää, sillä tämä on ollut myös yleinen pyyntö ja tahtotila kansalaisia kohtaan. Kuinka julkinen terveydenhuolto sitten ohjeistaa kotihoitoon ja kuntoutukseen niitä sairastuneita, jotka sairastavat kotona? Nordic Breathing-toimitus selvitti, miten eri sairaanhoitopiirien ammattilaiset ohjeistavat kotona sairastavia ja kuntoutuvia koronapotilaitaan ja selvitti, kuka ohjeistuksia antaa ja millaista ohjeistus on.
Pandemian aikana suurin osa sairastuneista on sairastanut taudin kotona. Terveydenhuollon kuormituksesta on mediassa varoiteltu, sillä terveydenhuolto on ylikuormittunut testaamisen, jäljittämisen ja rokotusten vuoksi. Tämän vuoksi kotona sairastaneiden on ollut vaikea tavoittaa terveydenhuoltoa ja saada ohjeita puhelimitse, kun lääkärille meneminen ei ole ollut vaihtoehto.
Julkisen terveydenhuollon antama ohjeistus koronasairauden kotihoitoon ja keinojen tarjoaminen julkisen terveydenhuollon resurssien kuormituksen ennaltaehkäisyyn on aika surullista luettavaa. Sairaanhoitopiirien tai sairaaloiden ohjeissa ei juurikaan tueta kotona sairastavien selviytymistä tai anneta ohjeita kotiin. Harvat kotiin annetut ohjeet keskittyvät edes tavallisiin flunssan hoito-ohjeisiin.
Läpikäymällä sairaanhoitopiirien nettisivuja, ei juurikaan löydy ohjeita siihen, kuinka sairastunut voi välttää kuormittamasta terveydenhuollon resursseja kuntouttamalla itseään kotioloissa.
Kahdella sairaanhoitopiirillä löytyi hiukan ohjeita kotona sairastaville, mutta ohjeet olivat lähinnä flunssan hoitoon tyypillisiä ohjeita. Kuntoutusohjeita löytyi kahdelta sairaanhoitopiiriltä, joissa kuitenkin oli näkökulmana sairaalapotilaan kuntoutus tai liikunnan aikaisten kontaktien välttäminen.
Alla oleviin taulukoihin on merkitty kaikki Suomen julkiset terveydenhuollon tahot sekä eritelty, mitkä tahot ovat antaneet ohjeita koronan kotihoitoon, kuntoutukseen, koronasairauden estämiseen ja välttämiseen sekä sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrä, kuolleiden määrä sekä rokotettujen ihmisten määrä.
Kotihoito-ohjeilla tarkoitetaan niitä ohjeita, joita annetaan koronaan sairastuneille ja joilla tuetaan sitä, että sairastunut ei joutuisi kuormittamaan terveydenhuollon palveluita, vaan tietää miten itse kotona helpottaa oireitaan ja estää kotikonstein sairauden vaikeutumista.
Kuntoutusohjeilla puolestaan tarkoitetaan niitä ohjeita, joita annetaan sairastuneelle sairauden akuuttivaiheen jälkeen ohjaamaan paranemista. Ohjeiden tarkoituksena on neuvoa, miten sairastunut voi tukea sairaudesta toipumistaan niin, ettei jälkitauteja tulisi ja, että työ ja toimintakyky palautuisivat mahdollisimman hyviksi.
Onneksi suurin osa koronaan sairastuneista sairastaa taudin lievänä tai jopa täysin oireettomana. Kuitenkin osalla kotona sairastaessa oireet ovat voimakkaita ja varsinkin hengitysoireet tuntuvat usein pelottavilta. Korona sairautena saattaa aiheuttaa pitkittyneitä oireita myös lievässä taudin muodossa. Koronasairaudessa myös veritulppariskistä on varoiteltu, mutta sen ennaltaehkäisyyn tai kotihoitoon ei löydy ohjeita. Ainoa ohje, jonka löysimme, liittyi kehotukseen juoda runsaasti nesteitä.
Koronan kotihoito ja kuntoutus ovat olleet vahvasti esillä julkisen median keskusteluissa. Tästä aiheesta ohjeistusta ja neuvoja onkin terveydenhuollon sijaan sadellut julkiselta medialta ja yksityisiltä toimijoilta. Helsingin Sanomat, Aamulehti, Iltalehti, Ilta-Sanomat, YLE ja MTV3 ovat julkaisseet ohjeistuksia sairastuneille, joissa on hyödynnetty erilaisten asiantuntijoiden osaamista.
Käytännön ohjeita sairastuneille on löydettävissä myös asiantuntijoiden lausunnoista, joita ovat julkaisseet lähinnä aikakausilehdet, apteekit, hengitysapuvälinetoimijat ja potilasjärjestöt.
Oheisessa listassa on koottuna ohjeita, joita asiantuntijat ovat suositelleet helpottamaan koronaan sairastuneen oireita kotona:
Ohjeistusta korona kuntoutumiseen tueksi on koottu seuraavista lähteistä: Iltasanomat, Helsingin Sanomat, WellO2.fi, apteekki.fi, sydänliitto.fi, Sydänsairaala: asiantuntijoina Risto O. Roine, Kerttu Toivo ja Kirsi Korpi. Professori Marjukka Myllärniemi (Iltalehti), Tuula Vasankari, (Helsingin Sanomat) Anssi Sovijärvi.
Sairaus saattaa haitata arkea pitkäänkin sairastumisen jälkeen. Jos kuntouttaminen on liian nopeaa, saattavat oireet vaikeutua, mutta toisaalta, jos kuntoutusta ei tehdä, niin sairaudesta saattaa jäädä pysyviä tai pitkään jatkuvia elämää ja arkea haittaavia oireita.
Yleensä kaikissa vaikeissa koko elimistön sairauksissa kuntoutus on tärkeää ja sen tulisi olla tehokasta, oikea-aikaista ja oikeanlaista, jotta pysyviltä arkea haittaavilta vammoilta säästyttäisiin. Koronan kohdalla selkeää kuntoutusohjeistusta ei ole annettu.
Maailman terveysjärjestö, WHO, on antanut ohjeistuksen koronakuntoutuksen tärkeydestä, jotta sairaudesta toipuminen ja normaali arkeen palaaminen olisi mahdollista mahdollisimman nopeasti.
Pitkittyneitä oireita voi esiintyä pitkäänkin ja ne voivat olla hyvin monimuotoisia. Tyypillisiä pitkittyneitä oireita asiantuntijoiden mukaan ovat:
Lähteet: Risto O. Roine, Seppo Parkkilan, Markku Partinen, Mika Salminen (MTV3, Ilaltehti, Helsinginsanomat ja Iltasanomat
Kysymys siis kuuluukin: miksi koronan kotihoitoon ja kuntoutukseen ei ole annettu selkeitä ohjeita, sillä se voisi antaa helpotusta terveydenhuollon ruuhkautumiseen koronan vuoksi?
Paluu urheiluun koronan jälkeen. Terveurheilija.fi.
Miten taata ikääntyneiden kunnossa pysyminen ja kuntoutus korona-aikana ja sen jälkeen? Ikainstituutti.fi.
Suomalaiskeksintö avuksi koronan torjuntaan. Halloota.com.
Höyryä henkeen, se helpottaa! Kansanterveys.fi.
Näin koronasta toipumista voi tehostaa - WHO:n ohje hoitohenkilökunnalle. Nordicbreathing.com.
