Koululaisten oireiden taustalla ei aina ole sisäilmaongelmat - taustalla voi olla myös psykososiaalisia tekijöitä
Kategoria / Terveys Kategoria / Tutkimus

Koululaisten oireiden taustalla ei aina ole sisäilmaongelmat - taustalla voi olla myös psykososiaalisia tekijöitä

Tuoreen tutkimuksen mukaan koululaisten oireilu, kuten päänsärky, väsymys tai tukkoisuus eivät välttämättä aina johdu huonosta sisäilmasta, vaan oireiden taustalla voi olla psykososiaalisia tekijöitä, kuten huoli sisäilmasta tai viihtyminen koulussa.

Puhdas ja raikas sisäilma sekä viihtyisät ja tarkoituksenmukaiset tilat tukevat hyvinvointia, terveyttä, työntekoa ja oppimista.

Koululaisten päänsärkyä, väsymystä, nenän tukkoisuutta tai yskää on tyypillisesti pidetty oireena koulurakennuksen huonosta sisäilmasta. Se ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, väittää tuore tutkimus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin yliopisto selvittivät helsinkiläisten 16 000 koululaisten kokemaan oireiluun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen mukaan oireiluun vaikuttaa enemmän muut tekijät kuin sisäympäristö. Tätä ei ole huomioitu aiemmin riittävästi. Tutkimustuloksissa yllättää se, että tulokset olivat keskenään hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, kysyttiinkö oireista yleisesti vai sellaisesta oireilusta, joka pahenee koulussa.

Kun ihminen oireilee sisäympäristössä, oireiluun vaikuttavat monet tekijät

Vaikka kouluissa voi olla sisäilmaongelmia, oireiden taustalla voi olla myös psykososiaalisia tekijöitä

Tutkimuksen mukaan ihmisten kokemaan oireiluun vaikuttavat merkittävästi myös psykososiaaliset tekijät, kuten huoli sisäilmasta ja viihtyminen koulussa. Tutkimus ei kiistä, etteikö osassa kouluja olisi myös rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat sisäilmaan.

On ilman muuta selvää, että monet sisäilman epäpuhtaudet lisäävät jonkin verran oireilua, eikä rakennuksissa saa olla mitään terveydelle haitallista. THL:n tutkija, Professori Juha Pekkasen mukaan Suomessa valtaosa rakennuksista kuitenkin on niin hyvässä kunnossa, että epäpuhtauksien pienen määrän vaikutus hukkuu muiden tekijöiden vaikutukseen.

Pekkanen toivoo tutkimustuloksen johtavan siihen, että yleisesti ymmärrettäisiin oireiden monitekijäisyys.

Voiko kasvavien hengitysongelmien taustalla ollakin se, että emme tiedosta mikä vaikuttaa hengitykseemme?

Hengitys on herkkä reagoimaan ympäristön ärsykkeisiin. Hengitys on automaattisen hermostomme ainoa toiminto, johon voimme myös itse vaikuttaa. Harvoin kiinnitämme huomiota siihen, miten herkästi hengityksemme reagoi asioihin, joita emme edes itse tiedosta. Voisiko kasvavien hengitysongelmien taustalla ollakin siis se, että emme tiedosta mikä vaikuttaa hengitykseen?

Ilman epäpuhtaudet lisäävät jonkin verran tutkimuksen mukaan oireilua, mutta jos oireilua vielä jää korjaustöiden jälkeen, voidaan olettaa sen johtuvan jostain muusta syystä, kuten epäluottamuksesta, huonosta ilmapiiristä tai muista yhteisön kuormitustekijöistä. 

Hengityksellä on lukuisia psykofyysisiä vaikutuksia, eli vaikutuksia, joissa keho ja mieli vuorovaikuttavat toisiinsa. Näistä vaikutuksista ei useimmiten olla yhtä tietoisia.

Yksi näistä vaikutuksista on tunteiden säätelyssä. Esimerkiksi hyperventiloinnin, eli liikahengityksen tai hengityksen pidättämisen avulla ihminen pyrkii estämään sietämättömien tunteiden tai ajatusten pääsyä tietoisuuteen.

Näiden lisäksi on lukuisia hennompia ja voimakkaampia hengitystapoja, joilla jatkuvasti reagoimme ulkoiseen ja sisäiseen maailmaamme. Hengitystapaa tarkkailemalla voimme tunnistaa tunnetiloja, ilmaisutapoja ja persoonallisuuden piirteitä. Rauhallisella hengityksellä voidaan luoda tilaa tunteille ja ilmaisulle sekä rauhoittaa mieltä ja kehoa.

Lähteet ja lisätietoa sisäilmatutkimuksesta, hoidosta sekä hengityksen psykofysiikasta:

Lisää aiheesta