Nenällä on monta tärkeää tehtävää. Se lämmittää ja kostuttaa hengittämämme ilman ja se nappaa sisäänhengitysilmasta epäpuhtauksia, mutta harvemmin puhutaan siitä, että nenässä muodostuu myös typpioksidia (NO).
Typpioksidi on viruksia ja bakteereita tuhoava aine, jota muodostuu nenän sivuonteloissa. Kun hengität sisään, ilman mukana erittyy nenäonteloista typpioksidia, joka kulkeutuu keuhkoihin, laajentaen keuhkoputkia, jotta ilma pääsee helpommin etenemään. Typpioksidi myös helpottaa sisäänhengitysilman hapen siirtymistä elimistöömme ja hiilidioksidin pääsyä uloshengitysilmaan.
Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena. Typpioksidimuodostuksen muutoksia on ihmisen kehossa havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä. Oletko koskaan törmännyt tietoon siitä, että nenähengityksellä ja typpioksidilla on vaikutusta myös erektioon?
Ääreishermostossamme typpioksidi toimii välittäjäaineena. Sileää lihasta rentouttavaa typpioksidivälitteistä hermotusta on mm. ruoansulatuskanavan alueella, sappi- ja munuaisteissä, peniksen corpus cavernosumissa, monissa valtimoissa sekä keuhkoputkissa. Keskushermostossa typpioksidi liittyy muistiin ja kipuun ja luultavasti hajuaistiin.
Erektio on typpioksidivälitteinen tapahtuma. Markkinoilla oleva erektiolääke Viagra tehostaakin typpioksidin vaikutusta. Erektiohäiriöitä parannetaan siis vaikuttamalla verenkiertoon, sillä typpioksidi saa valtimon ympärillä olevan lihaksen rentoutumaan, jolloin verisuonet laajenevat ja veri pääsee kiertämään paremmin.
Luontaisen typpioksidin tuotantolaitoksen, eli nenän käyttö kannattaakin siis ottaa käyttöön ja muistaa sulkea suu seksi-ilotteluissa.
Nenähengityksen tärkeydestä puhutaan usein hengityksen rauhoittumisen näkökulmasta, mutta sillä on tärkeä rooli myös ilman kostutuksessa, lämmityksessä ja puhdistuksessa, unohtamatta tietenkään erektion tehostumista.
Lisäksi nenä on typpioksiditehdas, joka vaikuttaa:
Typpioksidisyntaasia (NOS) esiintyy hengitysteissä ainakin kolmea tyyppiä. Hengitysteissä typpioksidi laajentaa keuhkoverisuonia ja keuhkoputkia sekä toimii välittäjäaineena tulehdusreaktioissa.
Typpioksidi on ensimmäinen tunnettu kaasumainen signaalimolekyyli, ja se säätelee monia fysiologisia ja patofysiologisia toimintoja, kuten paikallista verenkiertoa, verenpainetta, verihiutaleiden toimintaa ja immuunivastetta. Se on hermovälittäjäaine sekä keskushermostossa että ääreisverenkierrossa.
Typpioksidi eroaa aiemmin löydetyistä välittäjäaineista siten, että se ei vaikuta erityisten reseptorien välityksellä vaan kulkee nopeasti solukalvojen läpi vaikutuskohtaansa säädellen mm. monien entsyymien aktiivisuutta. Se edustaa elimistössämme siis uudenlaista viestinvälitystä ja avaa uuden näkökulman erilaisten sairauksien ymmärtämiseen ja myös lääkeaineiden kehittämiseen.
Typpioksidinymmärryksen historia on lyhyt, mutta lääketieteessä typpioksidin vaikutuksia on käytetty hyväksi jo yli sadan vuoden ajan.
Teksasilainen lääkäri ja farmakologi Ferid Murad tutki 1970-luvulla syklisten nukleotidien vaikutuksia elimistössä. Hän osoitti vuonna 1977, että nitrot ja eräät muut samankaltaiset yhdisteet vapauttavat typpioksidia ja rentouttavat sileää lihasta.
Glyseryylinitraatin vaikutusmekanismi selvisi, mutta typpioksidin keskeinen merkitys biologisena välittäjäaineena oli tuolloin vielä täysin hämärän peitossa.Typpioksiditutkimuksen isänä voidaan pitää nyt palkittua newyorkilaista farmakologia Robert Furchgottia.
1998 lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon sai kolme yhdysvaltalaista farmakologia: Robert F. Furchgott (State University of New York), Louis J. Ignarro (University of California, Los Angeles) ja Ferid Murad (University of Texas Medical School, Houston). He käsittelivät tutkimuksessaan typpioksidin merkitystä sydän- ja verenkiertoelimistön välittäjäaineena.
