Lukuaika noin 35 hengitystä.
Nukkumisen ongelmat, kuorsaaminen tai jatkuva väsymys ovat nykyajan ihmisen ongelmia. Julkisuudessa puhutaan paljon uniapneasta sairautena, mutta nukkumisen ympärillä sairauden kuva voi olla myös muunlainen.
Uniapnea sairautena tarkoittaa sitä, että hengitys katkeaa yöllä niin usein, että hengittämättömyys aiheuttaa kehoon happivajetta. Happivajeesta aiheutuu yöunen heikkolaatuisuutta, josta seuraa päiväaikaista väsymystä. Huonolaatuinen yöuni ja päiväaikainen väsymys aiheuttavat kehoomme stressitilan, josta voi seurata monenlaisia kehollisia tai hermostollisia sairauksia tai vaivoja.
Hengityskatkos voi olla ns. obstruktiivista eli hengitysteiden yläosasta johtuvaa. Tällöin hengitystiet painuvat yöllä rentoutuessaan kasaan. Kasaanpainuminen johtuu siitä, että ylänielun lihakset rentoutuvat ja tukkivat hengitystiet, jolloin ilma ei pääse keuhkoihin. Usein tätä uniapnean muotoa ennakoi voimakas kuorsaus, jota on voinut jatkua vuosia. Kuorsaus itsessään löystyttää nielun alueen kudoksia.
Nielun alueen lihasten harjoittaminen on haastavaa, sillä lihasvoima nielussa ei kehity esimerkiksi kuntoillessa, eli hyväkuntoinenkin urheilija voi kuorsata tai kärsiä uniapneasta. Nielun lihasten harjoitteluun voi hyödyntää harjoitteluohjeita, joita esimerkiksi laulajat käyttävät. Nielun lihasvoimaa voi myös kasvattaa hengityslihasharjoitusvälineillä, kuten suomalaisella WellO2-hengitysharjoituslaitteella.
Uniapnea voi olla myös ns. sentraalista uniapneaa. Tämän uniapnean syntymuotoa ei täysin ymmärretä. Tiedetään kuitenkin, että tässä uniapnean muodossa aivojen hengityskeskus on ohjelmoitunut väärin niin, että unen aikana se katkaisee hengityksen ajoittain. Tämän uniapnean muodon taustalla ajatellaan olevan pitkään jatkunut hengityksen epätasapaino tai hyvin pinnallinen hengitys.
Huonolaatuinen yöuni ja päiväaikainen väsymys aiheuttavat kehoomme stressitilan.
Aivojen hengityskeskus on hyvin muuntautuva elin ja se oppii hengitystavan, joka jatkuu pitkään. Esimerkiksi pitkään jatkuva stressi ja kuormitustila tai kehon ylivireys muusta syystä saattavat opettaa hengityskeskuksen hyvin nopeaan ja pinnalliseen hengitystapaan. Tämä hengitystapa myös muuttaa elimistön kaasutasapainoa. Nämä asiat yhdessä opettavat hengityskeskusta ohjelmoitumaan väärin, minkä vuoksi yöunen aikana ja rentoutuessa saattaa syntyä hengityskatkoksia.
Sentraaliseen uniapneaan ei ole kuntoutusmuotoja. Vähentämällä stressiä ja lisäämällä keskittymistä arkihengityksen sujumiseen voi kuitenkin pyrkiä ylläpitämään aivojen hengityskeskuksen ”järjestelmän ohjauskeskusta” ja sen tasapainoa niin, ettei se opi haitallisille tavoille. Hengitystä voi rauhoittaa kiinnittämällä huomiota huonoon hengitystapaan tai tekemällä hengitystä rauhoittavia harjoitteita. Hengitystä voi rauhoittaa myös hengitysvastuslaitteilla.
Uniapneasta on lisäksi olemassa ns. sekamuotoja, joissa sairastuneella on sekä hengitysteiden ahtautta että hengityskeskuksen häiriötila.
Coronarian Uniklinikka on tehnyt hyödyllisen testin, jolla voit testata, kärsitkö unihäiriöistä. Tee testi täällä: Coronaria – Unitesti
