Fibromyalgiaa sairastavalla yksi syy alentuneeseen energianmuodostuskykyyn on solujen energiatehtaiden, mitokondrioiden normaalia vähäisempi määrä ja rakenteelliset poikkeavuudet. Tätä vajetta pahentaa luonnollisesta poikkeava hengitystapa. Puutteen huomaa konkreettisesti matalana fyysisen rasituksen kestona ja uupumuksena.
Jos soluilla on happea käytettävissä energian muodostamiseen, puhutaan aerobisesta energianmuodostuksesta. Matalatehoisessa fyysisessä rasituksessa energia muodostuu pääosin aerobisesti. Kun kyky muodostaa energiaa hapen kanssa on elimellisen poikkeavuuden vuoksi heikentynyt, ns. hapottamiskynnys on alhainen.
Hapettoman energianmuodostuksen seurauksena lihaksiin ja verenkiertoon alkaa kertyä maitohappokäymisen seurauksena suuria määriä laktaattia. Se johtaa kudosten happamoitumiseen, joka puolestaan on yhdistetty lihasten väsymiseen ja heikkoon suoritustasoon.
Hapottamiskynnys voi ylittyä fibromyalgiaa sairastavalla tavallisissa kotiaskareissa. Esimerkiksi imurointi voi tuntua niin raskaalta, että se täytyy välillä keskeyttää ja kerätä voimia ennen kuin jaksaa jatkaa. Kun myös palautuminen on huonoa, hapottamiskynnyksen ylittäminen voi tuntua jyrän alle jääneenä olona useita päiviä.
Eikö ihminen osaa luonnostaan hengittää oikein? Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin: ei osaa. Moni hengittää tavalla, joka vaikeuttaa hapen hyödyntämistä energianmuodostuksessa. Yleisimpiä hengityksen häiriöitä taitaa olla suun kautta hengittäminen. Vaikka suun kautta on mahdollista hengittää, se on tarkoitettu enimmäkseen poikkeustilanteisiin. Suuhengitys poistaa kehosta liikaa hiilidioksidia.
Koska hiilidioksidilla on huono maine, luulisi olevan hyvä, että sitä poistuu tehokkaasti? Tässä yhteydessä se on huomattavasti mainettaan parempaa, sillä hiilidioksidia tarvitaan luomaan olosuhteet, joissa happi pääsee kudosten käyttöön. Kun hiilidioksidia poistuu liikaa, kudokset jäävät kärsimään hapen puutteesta ja liiallisesta laktaatin muodostumisesta.
Ei siis ole samantekevää, miten hengittää. Hengittämällä ”vähemmän” kudosten käytössä on enemmän happea ja laktaattia muodostuu vähemmän fyysisen suorituksen yhteydessä. Korjaamalla hengitystapaa tai paremminkin palauttamalla sen luonnolliseksi nenähengitykseksi, saa autettua elimistöä tärkeässä elämää ylläpitävässä tehtävässä, energianmuodostuksessa.
Ja kaikki, mikä auttaa kehoa toimimaan normaalimmin, on eduksi fibromyalgiaa sairastavalle. Siksi hengitystavan korjaaminen voi auttaa katkaisemaan huonoja, itseään ruokkivia kierteitä, jotka pitävät yllä fibromyalgian oireita.
Lisää tietoa fibromyalgiasta ja kuntoutumiskeinoista: https://www.fibromyalgia.fi/ ja https://www.fibromyalgia.fi/kuntoutujan-opas/