Miksi hengästyn?
Kategoria / Terveys

Miksi hengästyn?

Hengästyminen voi johtua passiivisista elämäntavoista, mutta myös eri sairaudet voivat aiheuttaa hengästymistä.

Hengästyminen tai hengenahdistus on subjektiivinen, yleensä epämiellyttävä tunne hengitysponnistelusta, mikä liittyy eri syistä kasvaneeseen hengitystyön määrään. Se on raskaassa rasituksessa täysin normaali ilmiö.

Elämää haittaava hengästyminen tai hengenahdistus on aikuisilla hyvin tavallinen tuntemus. Helsingissä 2016 tehdyn FinEsS-tutkimuksen mukaan haittaavaa hengästymistä esiintyi yli 20%:lla aikuisväestössä. 

Hengästymisen syitä

Hengästyminen rasituksessa on normaalia, mutta joissakin tapauksissa hengästymistä voi ilmetä poikkeuksellisen paljon. Katso alta, mitkä kaikki asiat voivat johtaa hengästymiseen. 

Alentunut elimistön hapenottokyky

Usein yleislääkärin tai sisätautilääkärin vastaanotolle tulee henkilö, joka mielestään hengästyy rasituksessa liian nopeasti tai herkemmin kuin aikaisemmin. Tutkimuksissa selviää usein, että hengästymisen taustalla ei ole mitään sairautta, vaan liikunnan vähentymisestä johtuva huono fyysinen kunto, eli pienentynyt elimistön hapenottokyky.

Myös ikääntyessä hapenottokyky vähenee. Näissä tilanteissa jo kohtalaisen vähäinenkin fyysinen rasitus voi aiheuttaa hengästymistä.

Keskivartalolihavuus

Tavallinen syy hengästymiseen voi olla vyötärön ympärysmitan kasvu, eli keskivartalolihavuus, mikä lisää hengityksen tarvitsemaa työmäärää. Keskivartalolihavia henkilöitä (keskivartalon ympärysmitta miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm) Suomen aikuisväestössä on huolestuttavan suuri määrä, yli 30 %.

Vyötärölihavalla henkilöllä vatsaontelon paine kasvaa, jolloin pallealihas joutuu työskentelemään kohonnutta painetta vastaan, mikä lisää hengityslihaksiston työmäärää suhteessa saavutettuun keuhkojen tuuletukseen. 

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet

Hengästymisen taustalla voi olla myös todellinen sairaus. Kaikki sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, mitkä heikentävät sydämen pumpputoimintaa, voivat aiheuttaa hengästymistä. Tällaisia sairauksia ovat mm. sepelvaltimotauti, eteisvärinä ja verenpainetauti.

Huonontunut sydämen toiminta heikentää toimivien lihasten verenkiertoa, jolloin lihasten saama hapettuneen veren määrä vähenee rasituksessa ja vereen alkaa kertyä maitohappoa, mikä bikarbonaattipuskurin kautta pyrkii lisäämään veren hiilidioksidipitoisuutta, mikä puolestaan kiihdyttää hengitystä hermostollisen säätelyn kautta. Näin hengitystyö kasvaa ja ihminen hengästyy rasituksessa.

Sama mekanismi toimii, kun henkilöllä on vähäisestä liikunnasta johtuva huono kunto. Hapenottokyky ja  siihen korreloituva anaerobinen kynnys laskevat. Sydämen vajaatoiminnassa voi ilmentyä myös veren ylimääräistä kertymistä keuhkoihin, mikä heikentää keuhkojen tuuletuksen tehokkuutta ja lisää hengitystyötä.

Keuhkosairaudet

Myös erilaiset keuhkosairaudet voivat aiheuttaa normaalia herkempää hengästymistä. Tavallisimmat keuhkosairaudet ovat astma ja keuhkoahtaumatauti, joissa keuhkoputket voivat ahtautua pysyvästikin. Tällöin keuhkojen tuuletus, eli hapen siirtäminen keuhkorakkuloihin ja hiilidioksidin hengittäminen ulos vaativat normaalia enemmän hengitystyötä, kun keuhkojen virtausvastus kasvaa.

Suomessa onneksi astman varhainen diagnostiikka on korkealla tasolla ja sairaus voidaan hoitaa ennen kuin se aiheuttaa pysyviä muutoksia keuhkoputkiin. Tavallisimmin tupakoinnista johtuvassa keuhkoahtaumataudissa muutokset keuhkoputkissa ovat pääsääntöisesti pysyviä. Nämä keuhkosairaudet heikentävät myös keuhkokudoksessa  tapahtuvan hapenoton tehokkuutta, kun keuhkotuuletuksen jakautuminen muuttuu epätasaiseksi. 

Harvinaisemmat keuhkokudossairaudet

Harvinaisemmat keuhkokudoksen sairaudet kuten keuhkorakkuloiden tulehdustaudit ja keuhkofibroosit jäykistävät usein keuhkoja ja siten lisäävät hengitystyötä. Ne voivat myös pienentää keuhkojen kykyä siirtää happea keuhkoista verenkiertoon (diffuusiokapasiteetti pienenee), jolloin valtimoveren happipitoisuus voi pienentyä. Tällöin hengästyminen rasituksessa ilmaantuu aikaisemmin kuin normaalisti, koska lihakset väsyvät anaerobisen aineenvaihdunnan vuoksi ja maitohappoa siirtyy vereen.

Anemia

Yksi tavallinen hengästymisen syy on myös veren hemoglobiinipitoisuuden pienentyminen, eli anemia. Hemoglobiinimäärän pienentyminen (g/l) kymmenellä prosentilla alentaa maksimaalista hapenottokykyä kymmenen prosenttia. Tästä syystä kestävyysurheilijat usein pyrkivät nostamaan Hb-pitoisuuttaan mm. alppimajoissa tai korkean paikan leireillä. Kun maksimaalinen kehon hapenottokyky pienenee, laskee myös anaerobinen kynnys, eli rasituksessa maitohappoa alkaa tulla vereen jo pienemmässä rasituksessa aiheuttaen  hengästymistä.

Mitä on poikkeava hengästyminen?

Hengästymistä rasituksessa voidaan pitää poikkeavana, jos sitä alkaa ilmaantua jo tasamaata kävellessä ripeää tahtia tai jos hengästymättä ei kykene kiipeämään portaita rappukäytävässä kahta kerrosta enempää.

Raskaassa rasituksessa ilmaantuva hengästyminen on normaali ilmiö.

Hengästymisestä ja rasitushengenahdistuksen syistä ja mekanismeista sekä poikkeavan hengästymisen syyn tutkimisesta ja hoidosta on tarkempaa tietoa kirjassa "Anssi Sovijärvi: Miksi hengästyn?". Kirja on tarkoitettu suurelle yleisölle ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lähteet:

  1. Anssi Sovijärvi: Miksi hengästyn?, Duodecim 2018, 128 ss.
  2. Sovijärvi A, Hartiala J, Knuuti J, Laitinen T, Malmberg P. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet. Duodecim 2018, 381 ss.