Lukuaika noin 30 hengitystä.
Oletko tullut ajatelleeksi, onko väliä, mitä kautta hengität? Erot nenän ja suun kautta hengittämisessä ovat merkittäviä, sillä nenä on nimenomaan hengittämiseen tarkoitettu elin. Suu sen sijaan on tarkoitettu puhumista ja syömistä varten.
Nenä ei ole kasvoissamme vain kaunistamassa ulkonäköämme, vaan sen sisällä piilee upea rakenne ja järjestelmä, joita ei aina tule ajatelleeksi.
Nenän sisäosia peittää limakalvo, jonka tehtävänä on toimia fyysisenä esteenä taudinaiheuttajille ja epäpuhtauksille, jotta ne eivät pääse kehon sisälle. Nenän limakalvon pinnalla on värekarvoja, joiden tehtävänä on napata hengittämästämme ilmasta epäpuhtaudet ennen kuin ne pääsevät syvemmälle elimistöön. Värekarvat myös kuljettavat epäpuhtauksia pois elimistöstä.
Esimerkiksi allergia-aikaan, kun värekarvat nappaavat hengitysilman mukana nenään tulleen siitepölyn, limakalvo alkaa nimensä mukaisesti tuottaa limaa värekarvojen avuksi, jotta siitepöly ei pääsisi pidemmälle elimistössä. Tämän jälkeen aivastus, yskäisy ja niistäminen yhdessä värekarvojen kanssa pyrkivät poistamaan siitepölyn limakalvoiltamme. Suusta tai nielusta ei löydy tällaista puhdistusjärjestelmää.
Nenän sisäosien rakenteissa on myös onteloita ja koloja, joita kutsutaan kuorikoiksi. Ulkoisen nenän rakenne ohjaa hengitysilman ylös noihin kuorikoihin, jotka lämmittävät ja kostuttavat hengittämämme ilman. Jos hengitystapaa verrataan suuhuun, niin suussa hengitysilmaa ei kostuta tai lämmitä mikään. Voitkin testata tätä hengittämällä vaikkapa viisi kertaa syvään nenän kautta ja tämän jälkeen suun kautta. Taidat huomatakin eron? Kieli kuivuu jo ensimmäisellä hengityskerralla.
Nenän rakenteet myös muodostavat hengitykseen automaattisesti pienen vastuksen. Tämä vastus syventää ja rauhoittaa automaattisesti hengitystämme sekä avaa keuhkoputkiamme. Suun kautta hengittäessä huulilla voidaan muodostaa vastusta hengitykseen, mutta normaalisti suun kautta hengittäessä hengitys on usein tarpeeseen nähden liian suurta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kuten hengitysteiden kudosten kasaan painumista, jolloin esimerkiksi sisäänhengitys voi vaikkapa rasituksessa tuntua vaikealta tai yöllä muodostuu kuorsausääntä.
Suullakin on toki tehtävänsä. Suu toimii puheäänen tuottamisessa, ja lisäksi tarvitsemme sitä syömiseen. Myös suun sisäosissa on limakalvoa, vaikka sen pinnalla ei värekarvoja olekaan. Suun limakalvot suojaavat ikeniä, kieltä ja äänihuulia. Suun limakalvolle kosteutta tuottavat kielen alla olevat sylkirauhaset, jotka osallistuvat myös ruuan pilkkomiseen.
Suun suurin lihas eli kieli on voimakas kaveri! Kieli on pelkkää lihasta, ja sen tehtävänä on hienontaa ja kuljettaa ruokaa sekä osallistua äänen tuotantoon. Kielen lepoasento on kitalaessa. Jos kielijänne on kireä tai kielilihas heikko, kielen lepoasento ei välttämättä onnistu. Kielen kireys tai löysyys voi olla hengityksen este ja aiheuttaa esimerkiksi yöllisiä hengityskatkoksia. Myös kieltä voi ja kannattaa treenata, kuten mitä tahansa lihasta!
Hengitystapaa sekä suun ja nielun lihaksia voi harjoittaa. Ensin on kuitenkin hyvä tunnistaa, miten hengittää ja mitkä rakenteet hengitykseen osallistuvat. Testaa näitä:
