Onko sinulle tuttua se, että odotettu lomamatka alkaakin flunssaisessa olossa tai kotiin päästyä pitääkin jäädä sairauslomalle, kun sinulle iskee kova flunssa? Oletko ajatellut mistä tämä johtuu?
Syitä sairastumiseen on monia, mutta se ilmeinen, eli monta ihmistä pienessä tilassa lentokoneessa, ei olekaan yleensä se merkittävin syy!
Tartuntariski lentokoneessa muilta matkustajilta on minimoitu lentoyhtiön toimesta monella eri tapaa. Lentokoneiden suunnittelussa on pyritty minimoimaan ihmisten kasvokkain tapahtuvat kontaktit ja penkit itsessään luovat fyysisiä esteitä matkustajien väliin.
Lentokoneiden ilmanvaihto on hyvin tehokasta ja koko matkustamon ilma vaihtuukin keskimäärin 3 minuutin välein. Lisäksi Ilmavirtaus koneen sisäosissa on sivuttaista, eli ilma tulee matkustamoon ylhäältä, kiertää matkustamon poikki ja poistuu lähellä lattiaa. Puolet matkustamossa kierrätettävästä ilmasta otetaan lentokoneen ulkopuolelta.
Lentokorkeudessa ulkoilman ajatellaan olevan steriiliä, eli se vastaa leikkaussaleissa kiertävää ilmaa. Kaikki sisään otettu ilma kulkee tehokkaiden hiukkasilmasuodattimen, eli ns. HEPA-suodattimien läpi, joka suodattaa yli 99,97 % hiukkasista ja poistaa siitä bakteerit ja virukset. (Lähde: finnair)
Lentokapteenin tai lentoemännän työ on monen haaveammatti, mutta sitä ei tulla ajatelleeksi, että lentokone työympäristönä on sekä matkustajille, että lentohenkilökunnalle hyvin haastava ympäristö.
Voimakas ilmastointi lentokoneessa vähentää ilmassa olevien virusten, bakteerien ja mikrobien määrää, mutta se tekee ilmasta myös hyvin kuivan. Sisätilojen ihanteelliseksi kosteusprosentiksi ajatellaan normaali tilanteessa 45%, mutta lentokoneen matkustamossa ilmankosteus on ilmastoinnista johtuen vain 6- 12%.
Kun ilman kosteus on matala, haihtuu kehostamme paljon kosteutta, eli limakalvoilta ja myös iholtamme. Tästä syystä lennolla usein suu, nenä ja myös huulet tuntuvat kuivilta. Kolmen tunnin lennolla kehomme voi menettää jopa 1,5litraa nestettä.
Limakalvon kuivuus laskee elimistömme vastustuskykyä ja jos limakalvo on ollut kuiva jo ennen lentoa, on sen kyky suojella meitä taudinaiheuttajilta lennon jälkeen hyvin heikko. Kun nenän ja suun limakalvot kuivuvat, myös haju- ja makuaistimme heikentyy. Nippelitietona, tästä syystä moni juo lentokoneessa tomaattimehua, joka muualla ei maistuisi.
Lentokoneen sisäilma on siis hyvin kuivaa. Sen lisäksi tila on paineistettu, eli matkustamon ilmanpaine on noin 75% maanpinnan ilmanpaineesta. Paine-eron vuoksi kehossamme kaasujen tilavuus kasvaa ja tämä voi aiheuttaa epämukavaa oloa, esimerkiksi ilmavaivojen muodossa, sillä jos suolistossamme on ilmaa, kasvaa sen tilavuus ilmanpaineen muutoksesta johtuen.
Kun lentokone saavuttaa maksimikorkeutensa 2400 metriä, laskee matkustamon ilman happiosapaine 15%. Maanpinnan tasolla ilman happiosapaine on 21%. Kun ympäröivän ilman happiosapaine laskee, näkyy se usein monenlaisina oireina. Saattaa tulla pääkipua ja uneliaisuutta. Sen vuoksi moni kokee nukkuvansa sikeästi lentokoneessa.
Jos happiosapainetta mitattaisiin happisaturaatiomittarilla, näyttäisi se noin 90%, kun se normaalisti olisi terveellä ihmisellä 97-100% välillä. Kun happiosapaine satunnaisesti laskee, tuntuu se epämukavana olotilana, mutta ei terveelle ihmiselle aiheuta pysyviä vaurioita. Hengityksemme kuitenkin huomioi tuon muutoksen ja saatatkin huomata, että lentokoneessa hengitystiheys nousee. Valitettavasti myös tämä voi kuivattaa elimistöämme.
Yllättävä ja yleinen naisten vaiva, joka saattaa tehdä lentämisestä epämiellyttävää on anemia. Kun ilman happipitoisuus on matala, saattaa matalan hemoglobiinin kyky kuljettaa happea elimistöllemme olla riittämätön ja seurauksena voi olla esimerkiksi pyörtyminen, päänsärky, syketaajuuden nousu tai ahdistava olo.
Lentomatkustamiseen siis liittyy monia asioita, jotka kuormittavat elimistöämme. Stressaantunut keho sairastuu herkemmin ja kun sen normaali puolustus limakalvon kuivuudesta johtuen vielä heikentyy, on sairastuminen todennäköisempää, kuin muulloin.
Rentouttava lomamatka etenkin matkustamisen osalta voikin siis olla kehollemme kuormittava ja stressiä aiheuttava asia. Lisäksi lomamatkailuun saattaa liittyä aikaerorasitusta, stressiä aikatauluista ja itse lomamatkaan alkoholin käyttöä, joka myös kuivattaa ja kuormittaa kehoamme.
Huolehdi riittävästä nesteytyksestä (ei alkoholia) ennen matkalle lähtöä ja myös matkan aikana.
Huolehdi limakalvojen hyvästä kunnosta ennen matkalle lähtöä. Tee harjoitteita, joilla vähennät limakalvoturvotusta ja limakalvojen kuivuutta. Höyryhengitys on yksi tapa pitää huolta limakalvojen kosteudesta lääkkeettömästi.
Jos sinulla on allergiaa tai nenän tukkoisuusuutta, ota allergialääke ennen lentomatkaa.
Särkylääke helpottaa paineen vaihteluista johtuvaa päänsärkyä tai korvakipua.
Kasvojumppa ja leukojen liikuttelu parantaa verenkiertoa ja vähentää kudosturvotusta. Myös purukumin pureskelu voi auttaa.
Lähteet:
Sairaudet ja lentäminen, Matkailijan terveysopas. 2016. O. Hämäläinen
Matkustaminen sairaana. Finnair.
Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa. 2013. P.Ukkola.
