Mistä ilma pääsee kehoomme ja miten se tapahtuu?
Kategoria / Terveys

Mistä ilma pääsee kehoomme ja miten se tapahtuu?

Ihmisen hengityselimistö on monimutkainen ja moniulotteinen kokonaisuus, jonka tehtävänä on vastata hengityksestämme. Miten hengitettävä ilma pääsee kehoomme ja mihin se päätyy? Tämä on Hengitysfysiologiaa-sarjan ensimmäinen osa.

Tämä on Hengitysfysiologiaa-sarjan ensimmäinen osa. 

Hengitys eli respiraatio on yksi elämän edellytyksistä. Tämä automaattinen, mutta kuitenkin osittain kontrolloitavissa oleva toiminto on meille kaikille elintärkeä, sillä elimistömme tarvitsee happea, jota solut käyttävät soluhengityksen energia-aineenvaihduntaan.

Hengitys osallistuu yhdessä verenkierron kanssa elimistön tasapainotilan ylläpitämiseen, ja hengityksen tarkoituksena onkin turvata elimistön hapensaanti kaikissa tilanteissa sekä samaan aikaan poistaa elimistöstämme energia-aineenvaihdunnan tuottamaa hiilidioksidia. 

Hengitys voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat keuhkotuuletus (ventilaatio), kaasujen vaihto (diffuusio) keuhkorakkuloiden ja verenkierron välillä, kaasujen kuljetus verenkierrossa keuhkojen ja muun elimistön välillä, kaasujen vaihto verenkierron ja solujen välillä sekä soluissa tapahtuva energia-aineenvaihdunta eli soluhengitys. Hengityksestä vastaa hengityselimistö, johon kuuluvat hengitystiet, keuhkot sekä hengityslihakset. 

Mistä hengityselimistö koostuu?

Hengitystiet voidaan jakaa ylä- ja alahengitysteihin, joita erottaa anatomisesti kurkunpää. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, suuontelo, nenänielu sekä nielu. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi sekä keuhkoputket.

Kurkunpäästä lähtevä henkitorvi haarautuu oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi, jotka kulkeutuvat keuhkoportin kautta keuhkoihin. Keuhkoissa ne haarautuvat aina uudelleen ja uudelleen, pienemmiksi ja kapeammiksi keuhkoputkiksi ja lopulta tiehyiksi (ilmatiehyet, hengitystiehyet ja keuhkorakkulatiehyet), jotka päättyvät lopulta keuhkorakkuloihin eli alveoleihin, jossa kaasujen vaihto tapahtuu.

Hengitysteiden rakenne

Miten ilma siis kulkee kehossa?

Haarautuessa keuhkoputkien läpimitta pienenee, mutta lukumäärä kasvaa, mikä mahdollistaa keuhkoputkien kokonaispoikkileikkauspinta-alan kasvun sekä sen, että virtausvastus itse asiassa pienenee ilman virratessa pienempiin keuhkoputkiin ja tiehyihin. Keuhkotuuletus tapahtuu ilman virratessa sisäänhengityksen myötä hengitysteitä pitkin keuhkoihin sekä uloshengityksen myötä sieltä ulos.

Tämä on myös hengityksen ulospäin havaittavissa oleva osa-alue, jossa rintakehä laajenee ja supistuu hengityksen tahtiin.

Sisäänhengityksessä rintakehä laajenee
Uloshengityksessä rintakehä painuu kasaan

Mitkä siis ovat hengitysteiden tehtävät?

Ilmanvirtauksen lisäksi hengitysteiden tehtävänä on lämmittää, kostuttaa ja puhdistaa sisäänhengitysilmaa, jota se tekee lähes kauttaaltaan koko hengityselimistön pinnan peittävän (pienimpiä ilmatiehyitä lukuunottamatta) värekarvaepiteelin avulla.

Värekarvaliike liikuttaa hengitysteissä olevaa limaa kohti nielua, josta se niellään mahalaukkuun. Elimistö poistaa näin hengitysilmasta limaan tarttuneita mikrobeja sekä partikkeleita ja puhdistaa näin hengitysteitä epäpuhtauksista, jotka päätyvät mahahappojen tuhottavaksi.

Hengitys lyhyesti

  • Hengityksen tehtävänä on turvata elimistön hapensaanti.
  • Hengitystiet voidaan jakaa ylä- ja alahengitysteihin.
  • Hengittäessä ulos ja sisään, rintakehä laajenee ja supistuu hengityksen tahtiin.
  • Lisäksi hengitysteiden tehtävänä on lämmittää, kostuttaa ja puhdistaa sisäänhengitysilmaa.