Me kaikki hengitämme. Hyvin nopeasti maailmaan tultuamme, ja aina siihen asti kun täältä poistumme, me hengitämme. Suurimman osaa ajastamme kiinnitämme hengittämiseen yhtä vähän huomiota, kuin veren virtaamiseen suonissamme, mikä onkin oikein. Toisinaan hengityksen huomioimisesta on kuitenkin hyötyä, rentoutumisen viitekehyksessä paljonkin.
Minä olen rentoutusvalmentaja. Rentoutusvalmennus voi yksinkertaisimmillaan olla sitä, että ohjaamalla harjoituksia opetetaan ihmistä löytämään rentous itsestään. Rentoutuminen on taito, ja hyvä uutinen kaikkien taitojen kohdalla on, että ne ovat opittavissa. Kun joku puuskahtaa "minä en vain osaa rentoutua", vastaus onkin, että sinä voit kuitenkin oppia. Kyky rentoutua on meissä jokaisessa.
Rentoutusvalmennuksen avulla voidaan myös hoitaa mm. ei toivottua käytöstä, pelkoja, unettomuutta ja jännitystä. Rentouttamiseen kuuluvat oleellisena osana niin mielikuvat, metaforat kuin suorat suggestiotkin. Suggestiot ovat joko yleisiä, itseluottamusta vahvistavia, tai asiakkaan kanssa yhdessä sovittuja, hänen yksilölliseen tilanteeseensa kohdistuvia ehdotuksia, jotka hän on itse hyväksynyt, ja joita hänelle syvärentoutuneessa tilassa tai hypnoosissa, tarjotaan takaisin.
Syvähengitys, eli palleahengitys on rentotumista edesauttava hengitystekniikka, jossa hengitetään syvään sisään, niin että vatsa pullistuu ulos, minkä jälkeen keuhkot tyhjennetään täysin ennen seuraavaa hengityskierrosta. Hengitys tapahtuu nenän kautta, ensin tietoisesti ja hiukan liiotellusti, koko ajan kuitenkin kohti tiedostamatonta, henkilön omaa rytmiä, pyrkien.
Useimmissa rentoutumis- ja mielenhallinta tekniikoissa lähdetään liikkeelle hengittämällä muutama kierros oikein syvään, silmät suljettuina, kiinnittäen mieli hengitykseen. Syvähengitys rauhoittaa vagus, eli kiertäjä hermoa, "stressijarruamme", ja rentoutuminen alkaa nopeasti. Rauhallisena, tasaisena ja syvänä virtaava hengitys alkaa johdattaa rentoutujaa kohti muuntunutta tajunnan tilaa, rentoutumista, hyväksyvää läsnäoloa, hypnoosia.
Rentoutusvalmentaja johdattaa rentoutujaa kohti syvempää rentoutumisen tilaa äänellään. Progressiivisen lihasrentoutuksen edetessä, hän saattaa antaa myös lisää hengitykseen liittyviä suggestioita: hengityksesi virtaa vapaasti ja tunnet sen täyttävän kehosi levollisuudella ja rauhalla samalla kun annat viimeistenkin jännitysten poistua kehostasi, mielestäsi, uloshengitysten mukana.
Ääni on rentoutusvalmentajan tärkein työkalu. Ohjaaja sitoo oman puheensa tasaiseen hengitykseensä, tuoden siihen varmuutta ja luoden luotettavaa luontevuutta, samalla hengittäen syvää keskittymistä itselleen.
Ääni on rentouttajan tärkein työkalu; entä mitä ääni sitten on? Ääni on meissä kulkevaa ilmaa. Äänen hallinta on hengityksen hallintaa. Puutteellinen hengityksen hallinta kuuluu puheessa. Kun puhetta lähdetään tuottamaan lähes tyhjin keuhkoin, keskeyttää hätääntynyt sisäänhengitys puheen sujuvan rakenteen (oletko kuullut sanottavan, että "vain suomalaiset puhuvat sisään hengittäen"?)
Puhuja saatta myös vetää henkeä, kun keuhkoissa on vielä ilmaa, jolloin ylimääräinen ilma saattaa saada kuulijan huomion kiinnittymään kovaääniseen, hengästyneeseen hengitykseen annettujen suggestioiden sijaan. Hyvä hengitys on aalto, jo tuo ja vie yhtä paljon. Pakottamatta: vatsalihakset rentoutuvat, kyljet avautuvat antaen rintaonteloon lisää tilaa. Syntyy alipaine, jonka imu vetää ilmaa keuhkoihin; vatsalihakset tiukentuvat, rintaontelon tila pieneneen, ja ilma purkautuu uloshengityksenä. Helposti ja ajattelematta.
Hengityselimistöä voidaan vahvistaa erilaisilla huohotusharjoituksilla, esimerkiksi äänenavauksen yhteydessä. Esimerkiksi: hengitä nenän kautta keuhkot täyteen ilmaan, ja päästä se sitten hampaiden raosta terävinä puhalluksina ( fufufufu) kokonaan ulos. Toista muutaman kerran, ja hengitä lopuksi keuhkot nenän kautta täyteen.
Lähteenä olen käyttänyt Rentoutusvalmentajakoulutukset opintomateriaalia
