Miten aivot säätelevät hengitystä? Näin hengityskeskus toimii – ja mitä voit itse tehdä

Lukuaika noin 35 hengitystä.

Hengitys on asia, jota teemme taukoamatta, mutta harvoin pysähdymme sen äärelle. Sen säätelystä vastaa aivoissa sijaitseva hengityskeskus, joka huolehtii siitä, että ilma kulkee keuhkoihin juuri oikeassa rytmissä ja tahdissa.

Joskus tämä automaattinen järjestelmä kuitenkin oppii tapoja, jotka eivät palvele meitä. Stressi, sairaudet tai toistuvat hengitysmuutokset voivat saada hengityksen kiihtymään tai muuttumaan pintapuoliseksi – ja silloin myös kehon tasapaino kärsii.

Missä hengitystä ohjaava keskus sijaitsee?

Hengityskeskus löytyy aivorungosta: tarkemmin sanottuna ydinjatkeesta ja aivosillasta. Se lähettää käskyjä hengityslihaksille, kuten pallealle, ja pitää hengityksen käynnissä silloinkin, kun et ajattele sitä lainkaan.

Mutta aivoilla on myös joustovaraa. Voit muuttaa hengitystäsi tietoisesti – esimerkiksi kun pidätät hengitystä veden alla, puhallat kynttilän sammuksiin tai teet hengitysharjoituksen.

Mikä saa aivot säätämään hengitystä?

Aivojen hengityskeskus toimii kuin ohjauspiste, joka saa viestejä eri puolilta kehoa:

• Kemoreseptorit tarkkailevat veren hiilidioksidi- ja happitasoja. Jos hiilidioksidia kertyy liikaa, hengitys kiihtyy automaattisesti.
• Mekaaniset reseptorit keuhkoissa kertovat, milloin on aika lopettaa sisäänhengitys, jotta keuhkot eivät täyty liikaa.
• Tietoinen mieli voi ottaa hetkeksi vallan – esimerkiksi meditaatiossa, laulussa tai urheilusuorituksessa. 

Kun hengityskeskus oppii huonoja tapoja

Aivojen ohjaama hengitys ei aina ole keholle eduksi. Pitkittynyt stressi tai väärät hengitystavat voivat jäädä päälle.

Pinnallinen hengitys: Stressissä hengitys voi muuttua nopeaksi ja yläpainotteiseksi, mikä horjuttaa hiilidioksiditasapainoa. Esimerkiksi työkiireissä tai jännittävässä tilanteessa huomaat hengittäväsi vain rintakehän yläosalla, jolloin olo voi tuntua levottomalta tai huimaavalta.

Suuhengitys: Nenän ohittaminen esimerkiksi nuhan aikana voi heikentää ilman suodattumista ja hapen kulkua. Pitkittynyt suuhengitys myös kuivattaa limakalvoja ja altistaa kurkkukivulle.

Herkistyminen hiilidioksidille: Jos hengitys on pitkään liian nopeaa, esimerkiksi runsaassa hengästyttävässä harjoittelussa, pienikin CO₂:n nousu voi tuntua epämiellyttävältä. Tällöin saatat huomata hengästyväsi tavallista herkemmin, vaikka nousisit vain portaat.

Voiko hengitystä oppia uudelleen?

Kyllä voi. Hengityskeskus on muovautuva, ja sen voi ohjata takaisin terveempiin tapoihin.

• Palaa nenähengitykseen – se rauhoittaa ja tukee luonnollista tasapainoa.
• Hidasta tahtia – rauhallinen hengitys antaa aivoille uuden mallin.
• Harjoittele vastusta vasten – esimerkiksi WellO2-laitteella tehty hengitysharjoittelu vahvistaa hengityslihaksia.
• Lisää CO₂-sietoa – pienet hengityksen pidätykset voivat vähitellen totuttaa kehon hyväksymään korkeammat tasot.

Seuraa hengitystäsi – jo pelkkä tietoinen huomioiminen voi palauttaa luonnollisen rytmin.

Yhteenveto

Aivojen hengityskeskus pitää meidät hengissä, mutta myös opettaa hengitykselle tiettyjä tapoja. Joskus nämä tavat eivät tue hyvinvointia – onneksi ne voidaan opetella uudelleen. Tietoisilla hengitysharjoituksilla voit auttaa aivoja palaamaan tasapainoiseen hengitysrytmiin.