Maailman terveysjärjestö, WHO, on antanut hoitohenkilökunnalle ohjeistuksen siitä, miten koronaan sairastuneen potilaan hengityskuntoutusta tulisi tukea mahdollisen sairaalahoidon jälkeen tai yleisesti sairauden jälkeen, jos hengitysoireita esiintyy.
Hoitohenkilökuntaa ohjeistetaan tunnistamaan oireita, jotka voivat johtaa hengitysongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Tunnista keuhkojen vajaatoiminnan syntymisen mekanismi COVID-19:n yhteydessä
- Tunnista milloin ja kenellä epäillä keuhkojen vajaatoimintaa
- Tarjoa neuvoja potilaille ja heidän perheilleen, joilla on keuhkovaurioita.
- Anna neuvoja ja kotikuntoutusohjeita keuhkojen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden kuntoutukseen
Hengityksen vajaatoiminnan taustalla voi olla monia syitä
Hengityksenvajaatoimintaa voi kehittyä potilaille erilaisista syistä. Syinä voi olla sairaus tai sairauden tai hoidon aiheuttama hengityslihasvoiman heikentyminen esimerkkeinä:
- Viruksen aiheuttama hengitystieoireyhtymä, mahdollinen keuhkokuume
- Keuhkofibroosi, eli keuhkokudoksen sairaus
- Keuhkoembolia, eli keuhkoveritulpat
- Hengityslihasten heikkous tulehduksen, pitkäaikaisen hengitystukihoidon tai lihasrelaksanttien käytön jälkeen
- Liikkumattomuus ja lihasvoiman surkastuminen
Mistä potilas voi itse tunnistaa hengityksen vajaatoiminnan kehittymisen?
- Rasituksensieto on heikentynyt ja sairastunut saattaa alitajuntaisesti välttää kaikkea rasitusta, kuten esimerkiksi kävelyä vuodeosastolla tai kotona.
- Hengenahdistusta levossa, istuessa tai pienessäkin rasituksessa, kuten pukeutumisen aikana.
- Kuiva yskä on yleistä COVID-19:ssä ja se saattaa jatkua pitkään.
- Rintakipua ja/tai puristavaa tunnetta ja hengityksen vinkumista.
- Hengenahdistus voi ilmetä myös väsymyksenä, jota on raportoitu toipumisen aikana.
- Vaikea hengenahdistus saattaa tulla takaisin toipilasvaiheessa.
- Kokonaisten lauseiden puhuminen on työlästä. Hikoilua ja huulten ja kasvojen sinertymistä voi ilmetä. Tämä vaatii aina kiireellistä lääkärinhoitoa.
Kuntoutuksen päätavoitteena on tukea sairastuneen itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä kotona ja omassa arjessaan. Kuntoutus tulee kohdistaa potilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin, mutta keuhkojen vajaatoiminnan vuoksi hengityskuntoutus on keskiössä. Kaikki potilaat, jotka ovat kokeneet vakavan COVID-19-taudin, ovat vaarassa keuhkojen vajaatoiminnalle.
Miten keuhkoja voidaan kuntouttaa?
Keuhkojen toimintahäiriöiden kuntoutusohjelma COVID-19:n jälkeen. Monet näistä perustuvat tavallisiin keuhkojen kuntoutuksen käsitteisiin ja periaatteisiin.
- Keuhkotuuletuksen parantaminen
- Hengitysteiden liman poisto, jos tarvetta
- Ohjaus hengenahdistuksen itsehoitoon asennoilla
- Paluu arjen toimintoihin
- Liikunta ja kuntoilu
Keuhkotuuletuksen parantaminen
- Aktiiviset hengitysharjoitukset hengityksen tehostamiseksi
- Harjoituksia, jotka lisäävät rauhallista hengitysrytmiä ja tukevat syvää hengitystä, parantaen keuhkojen alaosien ilmanvaihtoa.
- Hengityslihasten lihasvoiman parantaminen
- Hengityksen kannalta parhaat asennot, jotka mahdollistavat rintakehän laajenemisen, istuen ja seisten
- Hengityskuntoutuksen ohjaus ja seuranta, esim. keuhkotutkimuksilla sairaalassa.
Hengitysteiden limanpoisto, jos tarvetta
Limanpoistoa tarvitaan niillä potilailla, joilla hengitysteihin kertyy ysköksiä.
- Useimmilla potilailla voidaan hengityksen tehostamista käyttää limanpoiston tukemisessa. Keinoja ovat esim. syvähengitys rintakehän laajennuksella ja sitten uloshengitys huokauksella. Menetelmää kutsutaan Huffaukseksi.
- Hengityksen vastusharjoittelu, joka tehostaa liman nousua ylöspäin keuhkoputkista.
Ohjaus hengenahdistuksen helpottamiseen
Hengenahdistuksen ja hengästymisen erottaminen ja tunnistaminen on tärkeää, jotta potilaat oppivat hoitamaan oireitaan, eivätkä ala välttelemään fyysistä rasitusta.
Hengästyminen johtuu fyysisestä tekemisestä, mutta hengenahdistus on sairauden oire ja ei mene ohi levolla. Hengenahdistus aiheuttaa myös mielen ahdistuneisuutta.
- Syvähengitystekniikat ovat hyödyllisiä mielen rauhoittamiseksi.
- Hengitysharjoittelu voi parantaa keskittymiskykyä.
- Hengittäminen ulos, kevyesti yhteen puristettujen huulten läpi, tehostaa keuhkojen tyhjentymistä ja rauhoittaa mieltä. Toimii tehokkaasti yhdistettynä kevyeen liikuntaan. Huulet toimivat vastuksena hengitykselle.
Paluu jokapäiväiseen arkeen
Päivittäisiä toimintoja on hyvä jatkaa rauhallisella tahdilla ja huomioida päivittäinen energiataso.
- Seuraa happisaturaatiota: ohjaa potilas reagoimaan oikein oireisiin: hikoilu, huimaus ja muut alhaisen happitason oireista.
- Jotkut potilaat saattavat tarvita jatkuvaa lisähappea arjen toimintakyvyn tueksi.
- Väsymys on yleistä palautumisen aikana – kuuntele kehoa.
Liikunta ja kuntoilu
Hengityskuntoutusta suositellaan, mutta tapaamisissa tulee huomioida infektioiden ehkäisy vastaanotolla.
Etäkuntoutuksen muotoja suositellaan infektiopotilaiden kuntoutuksessa.
- Kannusta rauhalliseen kuntoutukseen, raskaan fyysisen aktiivisuuden sijasta
- Harjoittelun oikeaa intensiteettiä voidaan seurata Borgin asteikolla. Hengästyminen on turvallista ja suotavaa, vain hengenahdistusta tulee välttää.
- Ne, jotka tarvitsevat happilisää jatkuvasti tai levossa, tulee soveltaa kevennetyn harjoittelun periaatteita.
Hengityslihasharjoitelulla voidaan tukea liikunnan lisäämistä kuntoutusvaiheessa. Hengityslihasharjoittelulla voidaan tehostaa hengittämistä ja vähentää kehon tarvitsemaa energiaa hengitystyöltä.
Sisäänhengityslihasten harjoittelu (IMT) helpottaa ja tehostaa sisäänhengitystä. Hengitystä voidaan tukea sisäänhengitysharjoituslaitteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi WellO2, Threshold IMT tai Powerbreathe.
Uloshengityslihasten harjoittelu voi myös olla hyödyllistä.
Muut hengitystekniikat, kuten puristettu huulihengitys ja vesi-PEP, voivat myös auttaa harjoittamaan hengityslihaksia.
Kuntoutusvaiheessa potilaiden tulee pyrkiä harjoittelemaan 20-30 minuuttia viitenä päivänä viikossa. Tiheys ja intensiteetti vaihtelevat potilaan kunnon mukaan.
