Näin tehostat erektiota seksin aikana
Kategoria / Terveys

Näin tehostat erektiota seksin aikana

Tiesitkö, että hengitystapa voi vaikuttaa erektioon? Typpioksidi on välttämätön yhdiste erektion syntymiselle ja ylläpidolle. Typpioksidia syntyy nenän kautta hengittäessä, mutta ei suun kautta hengittäessä.
Pariskunta peiton alla

Nenällä on monta tärkeää tehtävää. Se muun muassa lämmittää ja kostuttaa sisään hengitettyä ilmaa ja nappaa hengitysilmasta epäpuhtauksia. Harvemmin puhutaan siitä, että nenässä muodostuu myös typpioksidia.

Typpioksidi on viruksia ja bakteereita tuhoava aine, jota muodostuu nenän sivuonteloissa. Kun hengität sisään, ilman mukana erittyy nenäonteloista typpioksidia, joka kulkeutuu keuhkoihin laajentaen keuhkoputkia. Näin ilma pääsee etenemään  helpommin. Typpioksidi myös helpottaa sisäänhengitysilman hapen siirtymistä elimistöön ja hiilidioksidin pääsyä uloshengitysilmaan.

Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena. Typpioksidimuodostuksen muutoksia on ihmisen kehossa havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä. Tiesitkö, että nenähengityksellä ja typpioksidilla on vaikutusta myös erektioon?

Erektiota voi tehostaa sulkemalla suun seksin aikana

Ääreishermostossa typpioksidi toimii välittäjäaineena. Sileää lihasta rentouttavaa typpioksidivälitteistä hermotusta on mm. ruoansulatuskanavan alueella, sappi- ja munuaisteissä, peniksen corpus cavernosumissa, monissa valtimoissa sekä keuhkoputkissa. Keskushermostossa typpioksidi liittyy muistiin ja kipuun sekä luultavasti hajuaistiin.

Erektio on typpioksidivälitteinen tapahtuma. Markkinoilla oleva erektiolääke Viagra tehostaakin typpioksidin vaikutusta. Erektiohäiriöitä parannetaan siis vaikuttamalla verenkiertoon, sillä typpioksidi saa valtimon ympärillä olevan lihaksen rentoutumaan, jolloin verisuonet laajenevat ja veri pääsee kiertämään paremmin.

Kannattaakin siis ottaa käyttöön luontainen typpioksidin tuotantolaitos eli nenä ja muistaa sulkea suu seksin aikana.

Nenähengityksen tärkeydestä puhutaan usein hengityksen rauhoittumisen näkökulmasta, mutta sillä on tärkeä rooli myös ilman kostutuksessa, lämmityksessä ja puhdistuksessa, unohtamatta tietenkään erektion tehostumista. 

Lisäksi nenä on typpioksiditehdas, joka vaikuttaa:

  • tulehduksia vähentävästi
  • verisuonia laajentavasti
  • ruoansulatusta tehostaen
  • parantaen muistia 
  • tehostaen erektiota


Typpioksidisyntaasia (NOS) esiintyy hengitysteissä ainakin kolmea tyyppiä. Hengitysteissä typpioksidi laajentaa keuhkoverisuonia ja keuhkoputkia sekä toimii välittäjäaineena tulehdusreaktioissa.

Näin typpioksidi vaikuttaa elimistössä

Typpioksidi on ensimmäinen tunnettu kaasumainen signaalimolekyyli, ja se säätelee monia fysiologisia ja patofysiologisia toimintoja, kuten paikallista verenkiertoa, verenpainetta, verihiutaleiden toimintaa ja immuunivastetta. Se on hermovälittäjäaine sekä keskushermostossa että ääreisverenkierrossa.

Typpioksidi eroaa aiemmin löydetyistä välittäjäaineista siten, että se ei vaikuta erityisten reseptorien välityksellä, vaan kulkee nopeasti solukalvojen läpi vaikutuskohtaansa säädellen mm. monien entsyymien aktiivisuutta. Se edustaa elimistössämme siis uudenlaista viestinvälitystä ja avaa uuden näkökulman erilaisten sairauksien ymmärtämiseen ja myös lääkeaineiden kehittämiseen.

Lääketieteessä typpioksidia on käytetty jo sadan vuoden ajan

Typpioksidin ymmärryksen historia on lyhyt, mutta lääketieteessä typpioksidin vaikutuksia on käytetty hyväksi jo yli sadan vuoden ajan. 

Teksasilainen lääkäri ja farmakologi Ferid Murad tutki 1970-luvulla syklisten nukleotidien vaikutuksia elimistössä. Hän osoitti vuonna 1977, että nitrot ja eräät muut samankaltaiset yhdisteet vapauttavat typpioksidia ja rentouttavat sileää lihasta.

Glyseryylinitraatin vaikutusmekanismi selvisi, mutta typpioksidin keskeinen merkitys biologisena välittäjäaineena oli tuolloin vielä täysin hämärän peitossa.Typpioksiditutkimuksen isänä voidaan pitää nyt palkittua newyorkilaista farmakologia Robert Furchgottia

1998 lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon sai kolme yhdysvaltalaista farmakologia: Robert F. Furchgott (State University of New York), Louis J. Ignarro (University of California, Los Angeles) ja Ferid Murad (University of Texas Medical School, Houston). He käsittelivät tutkimuksessaan typpioksidin merkitystä sydän- ja verenkiertoelimistön välittäjäaineena.

Artikkeli on julkaistu alun perin 9. heinäkuuta vuonna 2021.

Lisää aiheesta