Vedämme taudinaiheuttajia, orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia sekä pölypartikkeleita sisältävää ilmaa sisäämme massiivisen määrän, eli noin 15 000-20 000 litraa vuorokaudessa. Onneksi luontoäiti on huolehtinut asiasta ja keksinyt meille suodatusjärjestelmän, eli nenän, joka ei ainoastaan pysäytä em. tunkeilijoita, vaan myös tuhoaa niitä. Koska valitettavan monelta jää elimistön rajavartiolaitos käyttämättä, tämän blogin tarkoitus on lisätä tietoisuutta nenän nerokkaista toimista. Tieto saa toivottavasti lukijat sulkemaan suunsa sekä siirtymään täysiaikaisiksi nenähengittäjiksi.
Vaikka ulkona paukkuisi pakkanen, sisäänhengitysilma saapuu keuhkoihin ruumiinlämpöisenä nenän kuorikoissa pujoteltuaan. Matkalla hengitysilma myös kostuu ja on näin kuivaa pakkasilmaa ystävällisempää alemmille hengitysteille sekä keuhkoille.
On tärkeää huomioida, että myös uloshengityksen tulee tapahtua nenän kautta. Keuhkoissa vallitsee 100 prosenttinen ilmankosteus, joten tätä lämmintä, kosteaa ilmaa kannattaa ehdottomasti johdattaa pakkasilman, kuivan sisäilman, tai ikääntymisen kuivattamille nenän limakalvoille, eikä hukata sitä suun kautta hengittämällä.
Ilmansuodatustehtävää nenä hoitaa mm. nenäkarvoilla. Yhdessä nenän limakerroksen sekä värekarvojen kanssa ne pysäyttävät alempiin hengitysteihin pyrkivät epäpuhtaudet sekä muut tunkeilijat.
Buteyko-menetelmän kehittäjän, professori Konstantin Buteykon teorian mukaan suurin osa ihmisistä hengittää liikaa. Tällä ei tarkoiteta, että hengitys olisi aina näkyvää ja kuuluvaa hengen haukkomista, vaan se voi olla myös näennäisesti maltillista, piilevää liikahengitystä.
Suuhengitys on aina volyymiltaan, eli ilmamäärältään liian suurta, jolloin elimistöön kulkeutuu turhan paljon taudinaiheuttajia. Suun kautta hengittävä myös itse levittää pöpöjä ympärilleen nenähengittäjää enemmän. Pienemmällä, eli nenähengityksellä suojataan siis niin itseä, kuin myös lähellä olevia.
Nenä säätelee hengitysvolyymia, eli tasapainottaa hengityskaasuja ja näin parantaa elimistön hapensaantia. Nenän ilmavirralle antama vastus myös syventää sekä rauhoittaa hengitystä.
Hengitysvolyymin pienentämisen sekä nenäkarvojen ilmansuodatustyön lisäksi nenässä on myös muita nerokkaita järjestelmiä tunkeilijoiden tihutöiden estämiseksi. Yksi näistä on limakalvoja peittävä lima, joka tappaa bakteereita, tai vähintäänkin heikentää niiden tehoa. Heikentyneenä ja liman mukana ruuansulatuskanavaan kulkeuduttuaan nämä toimivat immuunipuolustusta vahvistavasti. Ethän siis huuhtele, tai niistä nenän antibakteerista limaa pois liian ahkerasti!
Nenässä toimii myös tehokas viestinvälitys, jossa solujen väliset viestinviejät, eli eksosomit havaitsevat viholliset heti näiden saavuttua nenään ja vievät salamannopeasti puolustuksen tehostamisen käskyä koko hengitysteiden matkalle aina keuhkoihin saakka.
Korona-ajan kenties tärkein immuunipuolustuksen toimi tapahtuu nenän sivuonteloissa, jossa muodostuu tulehduksia hillitsevää, verisuonia laajentavaa sekä värekarvojen toimintaa tehostavaa typpioksidia. Vuonna 2003 jyllänneen SARS-epidemian aikaan inhaloitavaa typpioksidia käytettiin menestyksekkäästi tuolloisen koronaviruksen sairastuttamien potilaiden hoitoon. Samaa hoitoa on lupaavin tuloksin testattu ympäri maailmaa myös nykyisen koronaviruksen taltuttamiseen niin potilaiden hoidossa, kuin hoitohenkilöstön tartuntojen ennaltaehkäisyssäkin.
Tämä tieto on toivottavasti viimeinen vakuutus sille, että nenä ei todellakaan ole pelkästään haistamista varten, vaan sillä on hyvin merkittävä rooli elimistömme rajavartiolaitoksena. Jotta saisit myös oman ’koronanestäjän’, eli nenän sivuonteloissa muodostuvan typpioksidin käyttöösi, hengitä nenän kautta, kaikissa mahdollisissa tilanteissa!
