Lukuaika noin 25 hengitystä.
Hengityksellä ja verenpaineella on elimistössämme montakin yhdistävää tekijää, mutta yksi merkittävä tekijä on autonominen hermostomme ja sitä säätelevä vagushermo. Suurin ja tärkein hengityslihaksemme pallea stimuloi liikkeellään vagushermoa ja vaikuttaa tätä kautta moneen asiaan elimistössämme – esimerkiksi stressihormonin eritykseen, suoliston liikkeeseen, mutta myös sydämen syketaajuuteen ja verenpaineeseen.
Tutkimuksissa on todettu, että vain noin 5–10 minuutin päivittäinen hengityslihasharjoittelu voi laskea verenpainetta yhtä paljon kuin verenpainelääkitys.
Lisäksi tutkimuksissa on löydetty yhteys sille, että hitaampi hengitysrytmi vaikuttaa verenpaineeseen alentavasti. Kun hengityslihakset ovat hyvässä kunnossa, et hengästy niin herkästi, ja hengityksen taajuus pysyy matalampana. Hengityksen taajuus vaikuttaa sydämen syketaajuuteen, ja syketaajuus taas vaikuttaa herkästi myös hengityksen rytmiin. Näistä kahdesta hengitys on kuitenkin se, jota voimme itse tietoisesti säädellä. Hengityslihasharjoittelu vastuksen avulla harjoittaa lihasten lisäksi hengitystapaa, jolloin lihasvoiman lisääntyessä harjoitellaan myös rauhoittamaan ja syventämään hengitystä.
Hengityslihasharjoittelua on totuttu tekemään pääsääntöisesti uloshengityslihaksille. Tutkimuksissa kuitenkin nähdään, että sisäänhengityslihaksilla on merkittävä vaikutus juuri hengityksen tasapainoon ja kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn. Siksi olisikin tärkeää harjoittaa sekä ulos- että sisäänhengityslihaksia.
Tutkimusten perusteella voidaan siis suositella korkeasta verenpaineesta kärsiviä hyödyntämään hengityslihasten harjoittelua osana verenpaineensa itsehoitoa. Lue lisää tutkimuksista:
Journal of Applied Physiology: A multi-trial, retrospective analysis of the antihypertensive effects of high-resistance, low-volume inspiratory muscle strength training
Clinical Correlations: Slow Respiration to Lower Blood
Kaipaatko hengityslihasharjoitteluun apuvälineitä? Lue tämä juttu:
Hengityslihakset – niiden toiminta ja harjoittaminen hengitysharjoituslaitteella
Lähteitä aiheesta:
- Centers for Disease Control and Prevention. Vital signs: prevalence, treatment, and control of hypertension–United States, 1999-2002 and 2005-2008. MMWR Morb Mortal Wkly Rep. 2011;60(4):103-108. https://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/mm6004a4.htm
- Roger VL, Go AS, Lloyd-Jones DM, et al. Heart disease and stroke statistics–2012 update: a report from the American Heart Association. Circulation. 2012;125(1):e2-e220.
- Roger VL, Go AS, Lloyd-Jones DM, et al. Executive summary: heart disease and stroke statistics–2012 update: a report from the American Heart Association. Circulation. 2012;125(1):188-197. http://circ.ahajournals.org/content/125/1/188
- Persell SD. Prevalence of resistant hypertension in the United States, 2003-2008. Hypertension. 2011;57(6):1076-1080. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21502568
- Radaelli A, Bernardi L, Valle F, et al. Cardiovascular autonomic modulation in essential hypertension. Effect of tilting. Hypertension. 1994;24(5):556-563. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7960013
- Scheffers IJ, Kroon AA, Tordoir JH, de Leeuw PW. Rheos Baroreflex Hypertension Therapy System to treat resistant hypertension. Expert Rev Med Devices. 2008;5(1):33-39.
- Mousa TM, Liu D, Cornish KG, Zucker IH. Exercise training enhances baroreflex sensitivity by an angiotensin II-dependent mechanism in chronic heart failure. J Appl Physiol (1985). 2008;104(3):616-624. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18079268
- Bernardi L, Porta C, Spicuzza L, et al. Slow breathing increases arterial baroreflex sensitivity in patients with chronic heart failure. Circulation. 2002;105(2):143-145. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11790690
- Joseph CN, Porta C, Casucci G, et al. Slow breathing improves arterial baroreflex sensitivity and decreases blood pressure in essential hypertension. Hypertension. 2005;46(4):714-718.
- Gavish B. Device-guided breathing in the home setting: technology, performance and clinical outcomes. Biol Psychol. 2010;84(1):150-156. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20193729
- Mahtani KR, Beinortas T, Bauza K, Nunan D. Device-guided breathing for hypertension: a summary evidence review. Curr Hypertens Rep. 2016;18(4):33.
- Brook RD, Appel LJ, Rubenfire M, et al. Beyond medications and diet: alternative approaches to lowering blood pressure: a scientific statement from the American Heart Association. Hypertension. 2013;61(6):1360-1383.