Päätän hukuttaa aamuisen oudon oloni juoksulenkille. Askel rullaa hyvin, mutta sisälläni mylvii. Tuntuu kuin näkymätön verkko kiristyisi koko kroppani ympäri. Mitä enemmän pyristelen vastaan, sitä tiukemmalle verkko kiristyy. Huomaan sydämeni tykyttävän tuhatta ja sataa. Hengitys on pinnallista. Ajatukset vilistävät niin nopeasti, etten pysty tarttumaan niihin. Käyn todella pelottaviakin ajatuksia läpi. Kylmä hiki nousee pintaan. Minua oksettaa. Sisäinen ääni huutaa poistumaan ihmisten ilmoilta. Juoksemaan jonnekin, missä voi vain käpertyä nurkkaan. Piiloutua.
Kotiin päästyäni vapisen kauttaaltaan ja hyperventiloin, ja olen varma, etten selviä tästä kerrasta. Yritän hengittää syvään, mutta se ei onnistu. Juoksen vessaan ja oksennan. Minua ahdistaa ja pelottaa. Mietin helpottuisiko oloni, jos kuolisin. Saan kuitenkin kiinni ajatuksesta, että olen kokenut tämän aiemminkin ja pienin askelin saan keskitettyä ajatukseni hengityksen ja kehon tarkkailuun. Oksennan vielä kerran. Koko päivän sisälläni tuntuu ilkeä möykky, mutta se pienenee jokaisella hengityskierroksella.
Olen kirjoittanut tämän kokemuksen päiväkirjaani kymmenisen vuotta sitten. Kärsin tuolloin viikottaisista paniikkikohtauksista, jotka aiheuttivat minulle ahdistusta. Ravasin lääkärissä kohtausteni takia. Minulle tarjottiin niin masennuslääkkeitä kuin beetasalpaajiakin. En halunnut ottaa lääkkeitä, sillä olin nähnyt läheltä, kuinka lääkkeisiin voi jäädä koukkuun. Minua pelotti, eikä pelkoani kuunneltu. Lähdin selvittämään voisinko helpottaa oloani, jollain toisella tapaa.
Kirjoittaminen on ollut minulle jo pitkään tapa purkaa sisäistä kaaosta. Kun kirjoitan päiväkirjaa jostain tietystä aiheesta, kuten vaikkapa paniikkikohtauksista, huomaan kaavoja omassa ajatusmaailmassani tai toiminnassani. Huomasin, että pinnallinen hengitys alkoi usein jo tunteja ennen itse kohtausta. Joogatunnin jälkeen taas hengittelin rauhallisesti monta tuntia sen jälkeenkin.
Kiinnostuin hengityksen parantavasta voimasta siltä seisomalta. Etsin netistä tietoa, luin kirjoja ja kokeilin erilaisia joogatunteja. Kuulin ensimmäistä kertaa vagushermosta ja tietoisesta hengittämisestä.
Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojenkin hyödyntämästä neliöhengityksestä tuli tärkeä osa päivittäisiä rutiinejani. Sain itseni kiinni yhä aiemmin, kun paniikkikohtaus teki tuloaan. Rauhoitin kehoni ja mieleni laskemalla rauhallisesti neljään jo ennen kuin kohtaus pääsi alkamaan. Päivittäisen harjoittelun avulla kohtaukset vähenivät ja ahdistukseni helpotti. Vain hengitystekniikan ja itsetutkiskelun avulla.
1. Hengitä rauhallisesti sisään nenän kautta ja laske mielessäsi neljään.
2. Pidätä hengitystäsi laskien neljään.
3. Hengitä rauhallisesti ulos nenän kautta ja laske mielessäsi neljään.
4. Pidätä hengitystä laskien neljään.
5. Toista vähintään 10 kertaa.
