Vagushermo on kehomme palautumisjärjestelmän pääkytkin - tee näin aktivoidaksesi sen ja palautuaksesi paremmin!

Elimistöämme säätelee parasympaattinen ja sympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto vastaa elimistön kiihdyttämisestä ja niin kutsutuista taistele ja pakene-toiminnoista. Sen vuoksi se aktivoituu etenkin stressaavissa tilanteissa ja fyysisessä rasituksessa. Jos sympaattinen hermosto on jatkuvasti päällä, emme nuku hyvin tai unesta voi tulla heikkolaatuista, jolloin myös kehon muu palautuminen heikkenee.

Parasympaattinen hermosto on taas elimistön jarru, joka vastaa rauhoittumisesta ja pysähtymisestä. Sen tehtävänä on huolehtia, että välillä rauhoitumme ja nukumme tarpeeksi. 

Vagushermo on parasympaattisen hermoston tärkein hermo. Sitä kuvataankin usein palautumisjärjestemämme kytkimeksi, kehon suojelijaksi ja sympaattisen hermoston jarruksi. Vagushermo ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon, vaikuttaen siten laaja-alaisesti kehomme toimintaan.

Vagushermo tiedetään stressin lievittämisen yhteydestä, mutta sillä on muitakin tehtäviä kehossamme

Vagushermo on kehomme palautumisjärjestelmän pääkytkin. Se auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja tulehduksia aktivoimalla parasympaattista hermostoa.

Vagushermon tehtäviä kehossamme:

• Tiedonvälittäjä. Se kuljettaa tietoa aivojen ja sisäelimien välillä säädellen sisäelinten toimintaa.
• Ruoansulatuksen aineenvaihdunta toimii vagushermon kautta, samoin suolistofloora.
• Hermottaa mm. sydämen syketaajuutta, verenpainetta, nielemistä, puheen tuottamista, kuuloa, hengitystä, verenkiertoa ja jopa kasvojen ilmeitä.
• Koska vaguksella on haaroja suoliston limakalvoilla, voivat vagushermon häiriöt aiheuttaa ongelmia suoliston limakalvojen kautta vaguksen toimintaan. Tätä kautta suoliston ongelmat vaikuttavat aivoihin, sydämeen ja jopa tunne-elämäämme.
• Vaguksella on osansa ruoansulatuksessa, suoliston terveydessä, virtsarakon toiminnassa, vastustuskyvyssä, orgasmissa ja hedelmällisyydessä.  
• Vagushermon aktivoiminen lievittää kipua, sillä se erittää hermovälittäjäainetta, asetylkoliinia, joka vaimentaa tulehdusta. Vagus myös aktivoi aivoalueita, jotka tasapainottavat kivulle herkistyneiden alueiden toimintaa ja vastustuskykyä.
• Vagushermo toimii immuunipuolustuksemme osana, joka pitää yllä tasapainoa kehossa, esim hormonaalisessa toiminnassa. 
• Aivojen osana vagushermo vastaa luovuudesta, korkeista kognitiivisista taidoista ja monimutkaisesta päätöksenteosta. 
• Vagushermo säätelee mielialaamme ja vagushermoon vaikuttamalla voimme siis säädellä myös mielialaamme. Vagushermon aktivoinnin on todettu helpottavan masennusta ja kielteisiä tunteita.

Aktivoimalla vagushermoa, voimme siis tehokkaasti esimerkiksi laskea sydämemme sykettä, verenpainettamme ja auttaa laskemaan niiden elinten aktiviteettia, joita ahdistus on yliaktivoinut.

Voimakkaassa stressitilanteessa parasympaattinen hermosto kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Sympaattisen hermoston aktivoituminen lamaannuttaa toiset, kun toiset taas kiihdyttävät entisestään. Aktiivinen ja tehokkaasti toimiva vagushermo aktivoi kehoa korjaamaan itse itseään. Jos palautuminen ja aktiivisuus eivät vaihtele luonnollisesti, vaan jäämme helposti ylivirittyneeseen tilaan tai meidän on vaikea saada itseämme aktivoitua tekemiseen, voi se kertoa vagushermon heikosta toiminnasta. Miten vagushermoa sitten voi aktivoida?

Näin aktivoit vagushermoasi - ja palaudut paremmin

Voit aktivoida vagushermoasi helpoilla konsteilla. 

1. Hengitä

Hengityksellä on suuri vaikutus vagushermoomme. Syvähengitys toimii vagushermon aktivointikytkimenä. Monien asioiden tiedetään vaikuttavan vagushermoon, mutta näissä kaikissa taustalla on usein hengitys ja sen rauhoittaminen.

Ota käyttöön rauhalliset hengitysharjoitukset, joissa huomioit pallean liikkeen. Etenkin pitkä ja rauhallinen uloshengitys liikuttaa palleaa. Vagushermo kiertyy pallean ympärille, jolloin hengityksen liike toimii vagushermon kytkimenä, käynnistäen sen positiiviset vaikutukset.  Syvähengitys myös käynnistää aivoissamme dopamiinin, serotoniinin, endorfiinin ja oksitosiinin, eli mielihyvähormonien tuotannon.

Hengityksellä voimme käynnistää parasympaattisen hermostomme toiminnan, eli hidastaa hermostoa, helpottaa depressiotilaa, alentaa kortisolia ja vähentää ahdistusta. Voimme nostaa stressinsietokykyämme parantaa immuniteettiamme sekä nostaa onnellisuuden tunnettamme ja luovuuttamme. 

Tee tällainen hengitysharjoitus: 

• Huokaise helpotuksesta ja pidennä hieman uloshengitystä, purista vähän vatsaa sisään ja purista näin keuhkot aivan tyhjäksi.
• Pidä uloshengityksen jälkeinen pieni tauko.
• Miltä nyt tuntuu? Mieti tuntemuksiasi lempeästi ja ilman arvostelua.
• Keskity siihen, että kasvojesi lihakset rentoutuvat. Mieti suun ja silmien ympärillä olevia lihaksia. 
• Hengitä sisään vasta, kun tunnet siihen luonnollisen tarpeen.  
• Jos et heti onnistu, koita uudestaan.

2. Naura

Nauru liikuttaa palleaa ja aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa. Parasympaattiseen hermostoon vaikuttaa myös vuorovaikutus, ilmeet ja eleet.

3. Laula tai hyräile

Vagushermo on yhteydessä äänihuuliin ja kurkun takana sijaitseviin lihaksiin. Laulamalla alanuotteja ja suu kiinni hymisemällä saat vagushermon liikkumaan. Joissakin tutkimuksissa onkin tutkittu hyminän vähentävän kehomme tulehdustilaa, tässäkin taustalla todennäköiset on vagushermon aktivointi.

4. Liiku luonnossa

Luonnossa liikkuminen tuo mielen ja kehon tähän hetkeen ja automaattisesti rauhoittaa hengitystä ja vaikuttaa tätä kautta vagushermoon. 

5. Avantouinti tai kylmä suihku

Käy uimassa, kylmässä suihkussa tai pese kasvosi aamulla kylmällä vedellä. Kylmäaltistus aktivoi vagushermoa. Kehon sopeutuessa kylmään, sympaattisen hermoston toiminta laskee ja parasympaattisen hermoston toiminta tehostuu vagushermon välityksellä.

6. Sauna tai höyryhengitys

Lämpöaltistuksella on samankaltaisia vaikutuksia, kuin kylmällä. Sopiva ja lyhyen ajan kestävä lämpörasitus parantaa vagushermon aktiivisuutta. Vagushermo aktivoituu myös, kun iho saa aurinkoa.

7. Vagaalinen jarru

Vagaalinen jarru on omatoiminen keinomme säädellä jaksamistamme ja voimavarojamme. Vagaalisen jarrun "käyttö", eli vagushermon aktivointi opitaan vuorovaikutuksessa. Kun kiihdymme, ärsyynnymme tai hermostumme, tiedämme keinot, kuinka rauhoittua tai kuinka saada toinen rauhoittumaan. Myös hengitysharjoituksilla saadaan jarrutus aikaiseksi.

Näin käynnistät vagaalisen jarrun:

• Tunnista kiihtymys, ärsyyntyminen tai kiukku.
• Hyväksy tunne ja pysähdy hetkeksi.
• Keskity pitkään rauhalliseen hengitykseen.
• Pidennä uloshengitystä.
• Tunnustele olotilaasi 10 rauhallisen hengityksen jälkeen.

Lapset tarvitsevat harjoitusta ja opetusta itsensä ja mielensä rauhoittamisessa. Mitä nuorempana taidon oppii ja mitä useammin sitä toistaa, sitä luontevampi osa vagushermon säätelystä muodostuu. Vagaalisen jarrun painaminenkin on siis opittava prosessi, jolla voi säädellä omaa parasympaattista hermostoaan.