Kuorsauksen ABC – Eroon kuorsauksesta
Kategoria / Hyvinvointi

Kuorsauksen ABC – Eroon kuorsauksesta

Kuorsaus on vaiva, josta on haittaa kuorsaajalle, mutta myös kanssanukkujalle. Kuorsaus voi johtua monesta syystä, mutta siitä voi kuitenkin päästä eroon.

Kuorsaus on melko monessa perheessä arkea. Kuorsaamisesta puhutaan usein uniapneasairauden yhteydessä ja silloin todetaan, että uniapneaan ei ole parannuskeinoa. Silloin oiretta hoidetaan pitämällä hengitystiet auki ilmalastalla, jonka CPAP-laite muodostaa nieluun yöllä. Usein puhutaan myös siitä, että laihduttaminen on keino uniapnean hoitoon, mutta entä jos sairastunut on normaalipainoinen?

Mistä kuorsaus sitten johtuu ja miksi se yhdistetään uniapneaan?

Kuorsaus johtuu siitä, että nielun lihakset ovat löystyneet ja yöaikaan sikeästi nukkuessa nielun lihakset rentoutuvat ja tulevat hengitysteiden eteen. Hengittäessä hengitysteiden edessä olevat kudokset ahtauttavat hengitysteitä ja liikkuvat hengityksen mukana, aiheuttaen kuorsauksen äänen. Kun nielu tukkeutuu täysin, syntyy hengityskatkos, joka usein toistuessaan ja pitkään jatkuessaan aiheuttaa uniapneasairauden.

Kuorsausta hoidetaan useimmissa perheissä tökkäämällä kuorsaajaa kylkeen, mutta onko muuta tehtävissä?

Asennon vaihtaminen voi auttaa kuorsaukseen, sillä asentoa muuttaessa ilmatila saattaa lisääntyä nielussa. Yleensä selällään nukkuessa kieli sekä nielun yläosan pehmeää kudosrakennetta painuu nieluun, joten selällään nukkuessa hengitysteiden ahtautuminen on todennäköisintä. Kuitenkin, jos nielun lihaskudos on löysää, ahtauma ei korjaudu kokonaan, vaikka asentoa muutettaisiinkin. Painonpudotus voi auttaa kuorsaukseen silloin, kun laihtumisen myötä kasvot, kaula ja leukaperät kapenevat. Painonpudotus ei kuitenkaan vahvista lihaksia nielussa. 

Lenkkeilen ja olen kovakuntoinen, mutta kuorsaan silti. Mikä avuksi?

Nielun lihasvoima on tärkeässä osassa kuorsaamisen estämiseksi. Se ei kuitenkaan valitettavasti vahvistu lenkkeilemällä. Saattaa jopa olla, että lenkillä heikennät nielun lihaksia. Voimakas hengittäminen suun kautta urheilusuorituksen aikana heikentää nielun limakalvoa ja vaikuttaa tätä kautta myös lihasten verenkiertoon ja rappeuttaa lihaksia. Kun hengität myös yön aikana suun kautta, jatkuu nieluontelon lihasten rasitus, joka altistaa nielun lihasvoiman heikentymiselle edelleen.

Harvoin tulee ajatelleeksi, että nielussa on lihaksia tai että niitä tulisi harjoittaa. Ihminen käyttää kieltään päivittäin esimerkiksi puhuessa ja syödessä, mutta harvoin tulee ajatelleeksi, että kieltäkin voi treenata. Kieli on vahva lihas. Se painaa yli 500 g ja muokkaa suuonteloamme aina liikkuessaan. Jos tuo puolenkilonpainoinen lihas on heikko tai liian kireä, se saattaa muokata jo lapsuudesta alkaen suumme rakenteita väärin, joka voi altistaa kuorsaamiselle.

Kuorsaamiselle on monia syitä

Kuorsaaminen voi johtua monesta eri asiasta, mutta yleisimmin puhutaan kieli-, suu-, nenä- tai nielukuorsaamisesta. 

Kielikuorsaus

Kieli aiheuttaa kuorsausäänen yleensä silloin, kun nukut selälläsi. Selinmakuuasennossa kieli painuu nieluun ja tukkii hengitystä, josta syntyy kuorsauksen ääni. Kieli saattaa myös olla niin kireä, että se ei pääse lepoasentoonsa kitalakea vasten, vaan kielijänne vetää kieltä taakse ja alaspäin nieluun.

Syynä tähän on fysiikka, tarkemmin sanottuna painovoima. Kun selinmakuulla nukkuessa kielen lihakset rentoutuvat, kielen takaosa valuu taakse- ja alaspäin nieluun, jolloin se kaventaa tai jopa tukkii hengitysteitä. Sisään- ja uloshengityksen aikana ilman pitää kulkea kielen muodostaman ahtauman ohi. Kielen kohdalla hengitysilma kiihtyy ja aiheuttaa pyörteitä. Pyörre saa ympärillä olevat kudokset väreilemään, josta syntyy perinteinen kuorsausääni. Ilmavirta nielussa löystyttää osaltaan taas suuontelossa ympäröiviä kudoksia. Jos hengitystiet tukkeutuvat kokonaan, ilma ei pääse kulkemaan lainkaan, ja syntyy hengityskatkos. Kyseessä on tällöin obstruktiivinen eli ahtauttava uniapnea.

Myös jotkut kasvojen rakenteelliset piirteet, kuten pieni leuka tai pullea kieli, voivat viitata kielikuorsaukseen. Ihmisillä, joiden leuka on pieni, on kieli usein normaalikokoinen. Kielellä on kuitenkin liian vähän tilaa suuontelossa, jolloin se valuu taaksepäin. Tässä asennossa se on taas hengitysteiden tukkona.  

Miten estää kuorsaus, jos aiheuttajana on kieli?

Kielikuorsausta voi ehkäistä välttämällä nukkumista selällään. Toisin kuin selinmakuulla, muissa asennoissa painovoima ei päästä kieltä valumaan nieluun. Jos sinulla on vaikeuksia vaihtaa nukkuma-asentoa itsestään, voi apua saada tuotteista, jotka estävät selinmakuulla nukkumisen. 

Myös kuorsauskiskoa käytetään apuna kielikuorsausta vastaan. Se asetetaan yön ajaksi suuhun, jossa se työntää alaleukaa hellästi eteenpäin. Alaleuan lihakset jännittyvät kevyesti, ja sen ajatellaan estävän kielen valumisen nieluun. Näin kuorsausääntä ei välttämättä pääse syntymään.

Asennon muuttaminen tai kisko eivät kuitenkaan vaikuta kuorsauksen aiheuttajaan eli kieleen. Kielen lihasvoimaa lisäämällä ja kielijänteen kireyttä helpottamalla voidaan lisätä nielun lihasvoimaa, jolloin voidaan estää kuorsaaminen.

Suukuorsaus

Yleisin kuorsauksen aiheuttaja on kudosten väreily suun takaosassa. Tämä on ainoa syy kuorsaukseen jopa yli 40 prosentilla kuorsaajista ja osasyyllinen monissa muissa tapauksissa. Suukuorsausta esiintyy vain silloin, kun hengität suun kautta nukkuessasi sisään ja ulos.

Kuorsaus syntyy suuontelon ja nielun liitoskohdassa, joka on anatomisesti kapea kohta. Suun kautta hengittäessä ilmavirta kulkee tämän kapean kohdan läpi. Jos kudosrakenteet, kuten suurentuneet nielurisat, pitkä ja syvälle jatkuva pehmeä suulaki, pitkä ja leveä veltostunut tai suurentunut kitakieleke tai rasvakertymät kaventavat aluetta entisestään, seurauksena on pyörteitä ja kudosten väreilyä eli kuorsausta. 

Etenkin lasten kuorsaukseen ovat usein syynä suurentuneet nielu- tai kitarisat, jotka ahtauttavat ilman kulkua. Pitkään jatkuessa kuorsaus myös heikentää nielun lihasvoimaa ja heikentää limakalvon kuntoa, mikä myös altistaa infektioille.

Suukuorsausta voi esiintyä myös silloin, kun nielun alue ei ole erityisen ahtautunut. Tämä johtuu siitä, että suulaki ja sitä ympäröivät kudokset ovat menettäneet lihasjäntevyyttään eli lihastonusta. Ohi virtaava hengitysilma saa kudokset väreilemään ja aiheuttaa näin kuorsauksen äänen. Tällainen kuorsaus on yleistä, kun kitapurje tai kitakieleke on erityisen veltostunut. Sen lisäksi, että velttous voi johtua yleisesti lihasjänteyden puutteesta, voi syyksi riittää myös muutama annos alkoholia, joka rentouttaa alueen kudoksia hetkellisesti.

Miten estää suukuorsaus?

On tärkeää muistaa, että suuhengitys ei ole hengityksen luonnollinen muoto. Luonnollinen hengitys tapahtuu nenän kautta. Jos hengität öisin nenän sijaan suun kautta, on se yleensä merkki siitä, että nenähengityksessä on ongelmia. Tässä tapauksessa ensimmäinen tehtävä on parantaa nenähengitystä.

Jos hengität tiedostamattomasti suun kautta, vaikka nenäsi ei olisi tukossa, kertoo se siitä, että leuan lihasvoima on heikko tai alueella on lihaskireyttä. Suun kiinni pitämistä voi muistuttaa myös laittamalla yön ajaksi suun eteen pienen palan ihoteippiä. Tämä muistuttaa sinua siitä, että suu pysyy kiinni, mutta samalla se helpottaa rentouttamaan leuan alueen lihaksia. Suun kiinni pitäminen estää kuorsaamisen, koska ilmavirta ei enää kulje suun kautta.

Nenäkuorsaus

Jos nenä on tukossa tai ahdas, hengityksen vastus kasvaa ja ylemmissä hengitysteissä muodostuu alipainetta. Koko hengitysteiden alueen kudokset painuvat kasaan aiheuttaen kaventumia, joissa ilmaan muodostaa pyörteitä, mikä aiheuttaa värähtelyä ja kuorsauksen äänen. Useimmiten kuorsaus syntyy nenänielun alaosassa eli pehmeän kitalaen ja nielun puolella. Nenäkuorsausta verrataan usein viheltävään teepannuun, koska nenäkuorsauksen ääni on yleensä erilainen verrattuna suukuorsaukseen.

Kun nenähengitys on heikentynyttä ja nenä ahtautunut, se voi aiheuttaa nenäkuorsauksen lisäksi myös suukuorsausta. Keho ei saa tarpeeksi happea nenän kautta, jolloin vaihdamme nenähengityksen automaattisesti suuhengitykseen. Tästä seuraa se, että nielun alueen veltot kudokset alkavat väreilemään ja suukuorsausääni syntyy. Tämä vaiva on luultavasti tuttu jokaiselle flunssa-aikaan, kun nuhan vuoksi ei voi hengittää nenän kautta, vaan suu aukeaa.

Riippumatta siitä, mikä kuorsauksen lopulta aiheuttaa, perusedellytys hiljaisille öille on mahdollisimman helppo ja vaivaton nenähengitys. Pelkkä nenähengityksen parantaminen riittää vähentämään kuorsausta isolla osalla kuorsaajista.

Miten estää nenäkuorsaus?

Heikentyneen nenähengityksen syyt voivat olla ohimeneviä tai pysyviä. Lyhytkestoisia ongelmia nenähengityksessä voi esiintyä esimerkiksi nuhan yhteydessä, kun nenän limakalvot ovat turvonneet tai tulehtuneet. Myös allergiset reaktiot eläinten karvoja, siitepölyä tai huonepölyä vastaan kuuluvat ohimeneviin nenähengitystä heikentäviin syihin. Apua voi saada esimerkiksi hoitamalla nenän limakalvoja.

Jos nenähengitys on jatkuvasti vaivalloista, on syytä katsoa nenän anatomiaa tarkemmin. Yleisesti epäilystä voivat herättää polyypit, suurentuneet nenäkuorikot tai nenän vino väliseinä tai muut rakenteelliset poikkeavuudet. Joskus ongelma on ratkaistavissa vain kirurgisella toimenpiteellä. Tätä ennen kannattaa kuitenkin pyytää kokeneen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin mielipide, voiko leikkauksesta todella olla apua, eli voiko se parantaa nenähengitystä ja lopettaa kuorsauksen.

Nenän lihasvoimaa ja limakalvoja kannattaa kuitenkin hoitaa hyvin heti, kun nenähengitys tuottaa hankaluutta. Vastusharjoittelulla voidaan vahvistaa nenän lihaksia ja parantaa näin ilmanvirtausta nenässä. Nenän limakalvojen hyvä kunto vähentää nuhaoiretta sekä limakalvoturvotusta ja mahdollistaa näin nenähengityksen.

Nielun veltot kudokset kuorsauksen syynä

Nielun alueen veltot kudokset ovat vain hyvin harvoin syy tavalliseen kuorsaukseen. Sitä esiintyy, kun nielun sivuseinien lihasjänteys on heikko ja ne painuvat yhteen sisäänhengityksen aikana. Tätä heikkoutta voi esiintyä koko suunielun ja alanielun alueella. 

Vaikka nielukuorsaus on harvinaista, on se kuitenkin ahtauttavan eli obstruktiivisen uniapnean yksi aiheuttajista. Asennosta riippumaton uniapnea on yksi uniapnean yleisin muoto, joka johtuu lähes poikkeuksetta hengitysteiden kudosten velttoudesta. Velttoutta voi aiheuttaa ylipaino, suuhengitys, sairaudet, jotka heikentävät lihasvoimaa, sekä yleisesti heikko lihaskunto. Selkeämmin selitettynä nielukuorsaus on vain harvoin viatonta, vaan se aiheuttaa usein osittaista tai jopa kokonaista hengitysteiden tukkeutumista ja hengityskatkoksia, jotka johtavat uniapneaan pitkään jatkuessaan.

Miten estää nielukuorsaus?

Nielukuorsauksen pääongelma on alipaine ylemmissä hengitysteissä, joka syntyy nenän ahtaudesta. Ensin on siis tärkeää varmistaa, että nenähengitys on vaivatonta. Jos kuorsauksen syynä on uniapnea, voi siihen saada apua etenkin vaikeissa tapauksissa CPAP-laitteen, jolla luodaan ilmalasta nieluun ja pidetään hengitystiet näin auki.  

Jos veltot kudokset ovat nielun yläosassa eli ikään kuin suun takana, voi erityisestä kiskohoidosta olla apua. Se jännittää kudokset kevyesti niin, etteivät ne väreile niin paljon. Jos kudokset ovat veltot syvempänä nielussa, lähempänä kurkunpäätä, kyseessä voi olla nielukuorsauksen lisäksi osittainen tai kokonainen hengitysteiden tukkeutuminen. 

Hyvällä lihaskunnolla saadaan vaikutusta myös keuhkojen apulihaksiin ja tätä kautta jäntevyyttä myös hengitysteiden sisällä oleviin kudoksisiin ja tukirakenteisiin. Lisäksi vastusharjoittelulla tai kielijumpalla voi harjoittaa nielun lihaksia ja lisätä paikallisesti näiden lihaksien jäntevyyttä. Laulunopettajat tai äänenkäytönopettajat voivat antaa vinkkejä, kuinka harjoittaa nielun lihaksia, samalla kun harjoitetaan ääntä.

Yhteenveto

Kiteytettynä kuorsaus johtuu seuraavista ongelmista: heikentynyt nenähengitys (seurauksena voimakas alipaineen syntyminen ylemmissä hengitysteissä), voimistunut hengitys suun kautta tai lihasten ja kudosten vähentynyt jännitys suun ja nielun alueella. Useimmissa tapauksissa kuorsauksen aiheuttaa näiden kaikkien kolmen tekijän yhdistelmä. Kuorsaus voi siis syntyä missä tahansa ylempien hengitysteiden ahtaumassa.

Kuorsausta voi hoitaa huolehtimalla lihaskunnosta, huolehtimalla hengitysteiden (nenä ja suuontelo) limakalvojen kunnosta, sekä harjoittamalla nenän ja nielun lihasvoimaa laulun tai äänenkäytön opettajan johdolla, tekemällä kielijumppaa tai hengitysharjoituksia vastusharjoittelulaitteella.

Artikkeli julkaistu alunperin 30.12.2020 

Näin pääset eroon kuorsauksesta:

Suomalainen innovaatio WellO2 on todettu vähentävän kuorsaamista parantamalla ylähengitysteiden lihasvoimaa ja nielun lihasten jäntevyyttä. WellO2 tehdään kliinistä tutkimusta Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksessa.

https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/cpap-hoito-ei-riita/

https://wello2.fi/blogs/uutiset/wello2-hengitysharjoituslaite-helpottamaan-uniapnean-oireita

Testaa kotona Turun yliopistollisen sairaalan (TYKS) tutkimusprotokollaa:

  • Käytä WellO2 nenämaskia
  • Tee harjoittelu 1kk ajan aamulla ja illalla, noin 5min kerrallaan
  • 20 kertaa ulos ja sisäänhengitys nenänkautta, joko yhtäjaksoisesti tai lyhyempinä sarjoina.
  • Käytä WellO2- laitteen 0- vastusta ja 1-pisteen lämpötilaa
  • Kun kuorsaus jää pois, jatka harjoittelua iltaisin
  • Hengityslihasvoima nielussa ja kurkunpäässä säilyy, vaikka harjoittelua ei tekisikään päivittäin

Hanki WellO2-laite itsellesi tarjoushintaan 199€ (norm.229€) koodilla NORDIC30.