Vastikään julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin millaisia vaikutuksia hengitysteiden kostutuksella ja hengityslihasten harjoittamisella on ääneen naisilla, joilla on äänihäiriöitä. Tutkimuksessa käytettiin WellO2-hengitysharjoituslaitetta apuna.
Tutkimukseen osallistui kuusi 28-58-vuotiasta naista, jotka kokivat äänenkäytön ongelmia. Tutkittavien keski-ikä oli 49 vuotta. Tutkittavat työskentelivät päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa, ja heidän oli käytettävä ääntään usein työpäivänsä aikana. Kolme osallistujaa oli opettajia. Kaikki osallistujat olivat tupakoimattomia. Tutkittavista viisi henkilöä joi kahvia, 1-3 kupillista päivässä.
Sisäänottokriteerinä tutkimukseen käytettiin itse ilmoitettuja äänen kestämisen ongelmia. Kaikkien osallistujien oireet olivat kestäneet vähintään yli kuukauden, usein vuosia. Kaikkien osallistujien työpaikoilla oli riskitekijöitä ääniergonomia huomioiden. Työpaikat olivat usein meluisia ja sisäilma oli kuivaa tai epäpuhdasta.
Tutkimus tehtiin talvikaudella, jolloin hengitysilma oli kuivaa ulkona kylmän sään, ja sisätiloissa lämmityksen takia. Osallistujia ohjeistettiin harjoittelemaan WellO2-laitteella 10 minuuttia päivässä, neljän viikon ajan.
Osallistujilla oli kotonaan WellO2-käyttöopas käytön tukena ja heillä oli myös mahdollisuus ottaa yhteyttä tutkijoihin 4 viikon harjoittelun aikana aina, kun heillä oli kysyttävää. He saivat myös yksilöllistä ohjausta laitteen käytöstä laitteet saatuaan.
Osallistujat saivat itse valita höyryn lämpötilan ja vastapaineen voimakkuuden. Liian kuumaksi koettu höyry voi olla stressitekijä, joka ei palvele ääniongelmien korjaamista tai lievittämistä, tästä syystä jokainen tutkittava sai valita itselleen mukavimmalta tuntuvan lämpötilan. Tutkijat eivät tienneet etukäteen, miten viidellä osallistujalla diagnosoitu astma vaikuttaisi heidän kykyynsä hengittää vastapainetta vasten.
Harjoittelujakson aikana osallistujia pyydettiin kirjaamaan ylös käytetty lämpötila ja paine, sekä mahdolliset erityiset tuntemukset, mahdolliset infektiot, muutokset lääkkeissä jne. Harjoittelujakson jälkeen osallistujia haastateltiin myös heidän kokemuksistaan WellO2-laitteen käytössä.
Acoustic Voice Quality -indeksillä äänen laatu parani merkittävästi. Osallistujat kokivat hengityksensä huomattavasti helpommaksi ja vaivattomammaksi harjoittelujakson jälkeen, vaikka spirometria tutkimuksessa hengitystilavuus tutkimuksessa ei nähty muutoksia.
Tutkimus osoitti, että neljän viikon harjoittelu, joka aktivoi hengityslihaksia ja kosteuttaa hengitysteitä, pystyi parantamaan äänen laatua. Tutkimuksessa käytettiin WellO2-laitetta apuvälineenä, jolla kostutettiin äänihuulia ja samalla tehtiin hengityslihasharjoitusta. Tutkijoiden mukaan tällaisella menetelmällä ei ole aikaisemmin tehty tutkimusta äänihäiriöisille, koska kyseisiä ominaisuuksia omaavaa harjoituslaitetta ei ole aiemmin ollut markkinoilla.
Tutkimus näytti tuovan esiin jonkin verran suotuisia muutoksia mitattuihin äänimuuttujiin, kuin aikaisemmat samantyyppisistä aiheista tehdyt tutkimukset. Yksi selittävä tekijä voi olla, että tutkimus tehtiin talvella, kun ilma oli jatkuvasti kuivaa ja loi siksi samanlaisen vaativan ympäristön kaikille osallistujille.
Talvella ulkolämpötila alueellamme on tyypillisesti alle nollan (keskilämpötila noin -10 ° C). Tämä tarkoittaa, että ilman kosteutta säilyttävä kapasiteetti vähenee dramaattisesti, mistä seuraa myös sisätilojen ilmankosteuden väheneminen. Kylmä ilma supistaa verisuonikapillaareja, ja tämä vaikuttaa negatiivisesti äänihuulten värähtelyyn. Lisäksi kuivan talvi-ilman on osoitettu kuivattavan hengitysteiden limakalvoja ja aiheuttavan oireilua myös kurkun ja nenän kuivumisena.
Osallistujat raportoivat hengityksen olevan merkitsevästi vaivattomampaa WellO2-harjoittelun jälkeen kuin ennen sitä. Kaikki osallistujat raportoivat hengityksen helpottuneen nopeasti lyhyen WellO2-harjoittelun jälkeen.
Palleahengitys aktivoi kiertäjähermon, joka on tiiviisti yhteydessä henkitorveen ja vaikuttaa sekä sileän lihaksen toimintaan, että liman eritykseen. Tutkijat olettivat, että molempien reittien kautta vaikutus liman eritykseen ja hengitysteiden laajentumiseen olisi voinut johtaa tutkimuksessa subjektiivisesti ilmoitettuun vähemmän vaivalloiseen hengitykseen. Liman eritys olikin yksi oireista, joita monet osallistujista toivat esille ennen tutkimusta, ja tämän oireen he itse ilmoittivat vähentyneen WellO2-harjoittelun jälkeen.
Osallistujien itsearvioinneista nousi esille positiivisia kokemuksia WellO2-laitteella tehtävästä harjoittelusta. Osallistujat kokivat, että WellO2-harjoittelu rauhoitti mieltä ja iltaisin nukahtaminen oli helpompaa.
Tämä osoittaa läheisen yhteyden hengityksen ja hermoston välillä: syvä palleahengitys vähentää sympaattista aktiivisuutta ja lisää vagaalista toimintaa, eli aktivoi parasympaattista hermostoa. Lisäksi syvähengitys laskee verenpainetta ja laskee kortisolin eritystä ja tätä kautta vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa.
Vähentyneen stressin voi olettaa olleen hyödyttävä vaikutus osallistujien äänen keston paranemiseen sillä stressi on riskitekijä äänihäiriöille. Stressi muuttaa äänen akustisia ominaisuuksia ja lisää myös äänihäiriöiden esiintymistä. Kortisolipitoisuuden (stressihormonin) havaitaan olevan korkeampi myös henkilöillä, jotka kärsivät äänioireista
Pilottitutkimuksessa oli vain kuusi osallistujaa ilman kontrolliryhmää, joten tulosten perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
Osallistujat rekrytoitiin tähän tutkimukseen äänioireidensa mukaan: heidän tyypillisin ongelmansa oli äänen kireys, väsyminen tai käheys. Tämäntyyppisten oireiden on todettu olevan tyypillisiä suhteellisen lieville toiminnallisille äänihäiriöille tutkimuksissa, joissa ei ole löydetty sairautta äänihäiriöiden taustalla.
Vaikka akustiset ja havaintomuuttujat osoittivat positiivisia muutoksia äänimuuttujissa tutkimuksessa, osallistujien äänihäiriöt eivät hävinneet. Tutkimus aika (4 viikkoa) käyttäessään (WellO2-harjoitus 2 krt/pvä 10 minuuttia kerrallaan) helpottaa äänen oireita.
Aikaisemmissa äänitutkimuksissa, jotka osoittavat oireiden vähenemistä, harjoittelujakson pituus on ollut kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. Hengitysteiden harjoittelun tutkimuksessa, jossa oireet lievittyivät, harjoittelujakso kesti 5 viikon ajan ja, se koostui harjoituksista viisi kertaa päivässä, tässä tulokset olivat paremmat kuin nyt tehdyssä tutkimuksessa. Voidaan siis todeta, että jotta voidaan saada pysyviä tuloksia hengityslihasharjoittelulla, on harjoittelua jatkettava pidempään kuin 4 viikkoa.
Äänihuulten limakalvon kunto ja kosteus ovat tärkeitä huomioonotettavia asioita äänentuotossa, koska ääntämisen aikana suurin osa äänenlaadulle välttämättömästä värähtelytoiminnasta tapahtuu äänihuulten limakalvolla, joka peittää kilpirauhasen lihaksen.
Etenkin kylmä ja kuiva ilma kuormittavat äänentuottoon käytettäviä elimiä, koska elimistömme kyky säilyttää kosteus heikentyy nopeasti lämpötilan laskiessa. Lisäksi voimakas ja pitkittynyt äänenkäyttö saa kudokset kuivumaan pintaverenkierron supistuessa, kun äänihuulet törmäävät toisiinsa.
Naisten puheäänen värähtelyn korkean taajuudella kuivattaa hengitysteiden limakalvoa nopeammin ja tämä kuiva kudos on erityisen alttiina vaurioille.
Henkilöillä, joilla on toiminnallinen äänihäiriö, on myös kuvattu poikkeava hengitystapa: he aloittavat ja lopettavat puhumisen normaalia pienemmällä ilmamäärällä. Koska hengityselinten lihakset edustavat luurankolihaksia, joita sitä säätelee autonominen hermosto, niiden voimaa voidaan lisätä harjoittelemalla.
