Suurin osa koronavirustartunnan saaneista sairastaa taudin oireettomana tai lievin oirein. Lievästi oireilevat toipuvat parissa viikossa. Vakavamuotoisen taudin sairastaneella oireet voivat jatkua jopa viikkoja.
Sairaalasta kotiutettu koronavirustartunnan saanut potilas ei välttämättä ole vielä kokonaan parantunut, vaikka virusta ei enää hänen elimistöstään löytyisikään. Jos infektio on aiheuttanut keuhkomuutoksia, niiden korjaantuminen voi viedä pitkän ajan. Lääkärit eivät vielä tiedä, missä ajassa muutokset korjaantuvat.
Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Hengitysoireita voivat olla:
Hengitysvajeen tunnistaa kotioloissa siitä, että hengittäminen tuntuu raskaalta. Hengitystahti kiihtyy, tulee hengenahdistuksen tunnetta tai jatkuvaa yskää. Usein tällöin otetaan käyttöön myös hengitystä avustavia lihaksia niin, että hengittäminen näkyy myös kaulalla ja hartioissa. Usein vain pystyasento tuntuu hyvältä. Hengenahdistuksen hoidoksi suositellaankin niin kutsuttua ajurin asentoa eli istuma-asentoa, jossa painoa nojataan eteenpäin.
Kun hengitystyö vaikeutuu, on syytä hakeutua lääkäriin. Hengittämistä kannattaa kuitenkin tukea jo lievemmässäkin vaiheessa kotona. On tärkeää, että hengitysrytmi on rauhallinen ja että hengitetään koko keuhkojen kapasiteetilla. Teho-osastolla potilaita makuutetaan mahallaan, jotta keuhkojen selänpuoleiset osat saadaan pidettyä auki. Kotioloissa rauhallinen syvähengitys ja vastusharjoittelu varmistavat sen, että koko keuhkojen hengityskapasiteetti on käytössä ja keuhkokudos saa aikaa toipua.
Tulehtunut keuhko on herkkä saamaan lisävaurioita. Paine voi rikkoa keuhkorakkuloita, mistä syystä myös hengityskonehoidossa on omat riskinsä. Hengitysvajeen kehittymisen estäminen kaikin keinoin on tärkeää. Tehohoito ei ole varsinainen parannuskeino, vaan sillä pyritään antamaan aikaa keuhkokudoksen toipumiseen.
Lisääntynyt hengitystiheys voi aiheuttaa niin sanottuja hyperventilaatiokohtauksen oireita, joita voivat olla tukehtumisen tunne, rintakipu, sydämentykytys, käsien ja suunympärystän pistely ja puutuminen, vapina, huimaus ja jopa pyörtyminen. Näitä voi korjata kiinnittämällä huomiota hengitystiheyteen ja pyrkimällä rauhoittamaan tätä. Hyperventilaatiokohtauksessa elimistön hiilidioksiditaso laskee liian matalalle, koska hengitystiheys on tarpeeseen nähden liian suurta.
Koronaviruksen aiheuttaman tulehduksen takia keuhkot voivat erittää nestettä, joka osaltaan myös vaikeuttaa hengittämistä, sekä heikentää keuhkojen kykyä kuljettaa happea elimistölle ja poistaa hiilidioksidia. Elimistöön kertynyt hiilidioksidi voi myös aiheuttaa hengittämisen oireita. Hiilidioksidin kertyminen saattaa ilmetä päänsärkynä, uneliaisuutena, hengitystiheyden laskemisena tai sekavuutena. Hiilidioksidia ei voi mitata kotioloissa.
Omatoiminen hengitysharjoittelu on ensisijaisen tärkeää. Tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että hengityslihasten suorituskyky on yhteydessä hengityselinten komplikaatioihin Covid-19-virustaudin sairastamisessa. Heikko hengityskapasiteetti altistaa vakavammalle koronan muodolle ja heikko hengityslihasten suorituskyky ja hapenottokyky ovat yhteydessä vakaviin hengityselinten komplikaatioihin Covid-19-virustaudin sairastamisessa.
Hengityslihasharjoittelulla on siis mahdollista lieventää koronasairauden oireita. Ennaltaehkäisyllä ja kuntoutuksella voi lisäksi itse vaikuttaa siihen, miten sairaus etenee tai kuinka siitä toivumme. Pienikin liike tukee hengitystä, sydäntä ja verenkiertoa, ja harjoittelun tarkoituksena on tukea hengitystä. Keuhkoinfektion aikana ei kuitenkaan ole hyvä tehdä fyysistä hengästyttävää liikuntaa.
Liikkeeksi riittää käsien ja hartioiden pyörittely ja nostot ylös, sekä kylkien kevyet venytykset. Lisääntynyt hengitystyö aktivoi apuhengityslihaksiamme niskalla, hartioissa, kaulalla ja kylkiväleissä. Lihaskireydet saattavat heikentää osaltaan hengitystyötä.
Vastusharjoittelu on hyvä ja yksinkertainen konsti tehostaa hengitystä, avata keuhkoputkia, parantaa elimistön happeutumista sekä tehostaa liman poistumista keuhkoista. Paikallaolo heikentää keuhkojen toimintaa, sekä kerryttää limaa, jolloin liman yskiminen pois keuhkoista saattaa muodostua ongelmaksi. Vastusharjoittelu myös automaattisesti rauhoittaa hengitysrytmiä, jos se huomaamattamme on kiihtynyt. Vastusharjoituksia on hyvä toistaa jaksamisen mukaan noin 3–10 puhallusta kerrallaan ja jaksoa voi toistaa 1–3 kertaa. Vastusharjoittelua voi tehdä niin usein kun se hyvältä tuntuu, mutta mielellään vähintään kahdesti päivässä.
Kannattaa myös kiinnittää huomiota hengitystapaan. Syvä palleahengitys aktivoi elimistömme parasympaattista järjestelmää. Parasympaattinen hermosto vastaa ihmisen ”rauhoitu ja rentoudu" -toiminnosta. Sairastaessa usein olemme huomaamattamme jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, jolloin elimistön palautuminen on heikompaa. Syvähengityksen avulla onkin mahdollista vaikuttaa myös kehon palautumiseen.
