Apiterapia tarkoittaa mehiläisten ja mehiläispesän tuotteiden hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Käytännössä apiterapia voi tarkoittaa hunajan käyttöä yskänlääkkeenä, haavojen hoitoa propoliksella tai vaikka siitepölyallergian siedätyshoitoa siitepölyvalmisteiden avulla.
Tässä artikkelissa keskityn siihen, mitä hyötyä pesäilmasta voi olla, ja miten mehiläispesän sisäilmaa ylipäätään voi hyödyntää.
Koska surina tulee pesäilman kanssa väistämättä “kaupan päälle”, esittelen muutamalla virkkeellä myös mehiläisten surinan mieltä tyynnyttäviä vaikutuksia.
Pesäilmaa hyödynnetään hengittämällä sitä.
Tätä tarkoitusta varten on yleensä rakennettu jonkin sortin apiterapiamaja tai -mökki. Tällaisia rakennuksia löytyy etenkin Puolasta, Sloveniasta ja Ukrainasta.
Suomessa on tai on ollut tietääkseni vain kaksi kaupallisessa käytössä olevaa apiterapiamajaa.
Oma apiterapiamajani, minkä seinustalla on mehiläispesä.
Rakensin sellaisen itselleni vuonna 2020, mutta sen on toistaiseksi tarkoitus pysyä yksityiskäytössä.
Apiterapiamajassa hengitetään pesäilmaa suoraan mehiläispesästä. Apuna on maski ja pitkä letku. Letkun toinen pää on mehiläispesässä.
Jouduin tilaamaan oman maskini Sloveniasta asti, koska sopivaa ei löytynyt lähempää.
Maskin kautta voi hengitellä yhden pesän ilmaa noin 15 minuutin ajan.
Pesäilmaa voidaan hengittää maskilla, mistä lähtevän letkun toinen pää on mehiläispesän sisällä.
Toinen vaihtoehto on se, että pesäilma tulee huoneeseen tiheäsilmäisen verkon läpi. Mehiläispesä saattaa olla penkin tai sängyn alla, kuten tässä YouTube-videossa näkyy.
Tällainen rauhalliseen hengittelemiseen keskittyvä apiterapiasessio voi kestää jopa pari tuntia. Samalla voi mainiosti ottaa torkut tai vaikka lueskella, sillä pesäilma rentouttaa ilman, että rentoutumiseen pitäisi erikseen keskittyä.
Omasta mielestäni parasta pesäilmassa on sen tuoksu. Pesäilma tuoksuu todella voimakkaasti mehiläisvahalle, propolikselle ja hunajalle.
Tuoksu vaihtelee sen mukaan, mikä mesikasvi kulloinkin kukkii, ja mitä kasveja pesän läheisyydessä kasvaa.
Esimerkiksi toukokuinen voikukkahunaja tuoksuu minun mielestäni aavistuksen villasukkamaiselta.
Miksi pesäilmaa sitten pitäisi hengitellä?
Jo puolen tunnin oleskelu apiterapiamajassa pesäilmaa hengittelemässä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia monin tavoin.
Pesäilma:
Pesäilmaa käytetään muualla Euroopassa etupäässä hengitystieongelmien parantamiseen.
On mahdollista, että pesäilman hengittämisellä on monia positiivisia vaikutuksia hengityselimistön toiminnalle, koska pesäilma sisältää tulehdusta vähentäviä, antibakteerisia ja astmaoireita helpottavia ainesosia.
Pesäilmaa tavataan käyttää Keski-Euroopassa etenkin keuhkoahtautuman, keuhkoputkentulehduksen ja allergisen nuhan hoitoon sekä astman oireisiin ja hoitoon.
Astmapotilaan keuhkoputkien limakalvot ovat jatkuvassa tulehdustilassa, mikä saa limakalvot turpoamaan – ja keuhkoputket ahtautumaan. Tulehdus lisää myös limaneritystä.
Pesäilman anti-inflammatorinen vaikutus voi siis helpottaa astmaoireita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Pesäilma saattaa auttaa myös:
Osa pesä- eli mehiläisilman terveysvaikutuksista perustuu siihen, että keskittyminen hyväntuoksuisen ilman hengittämiseen ja tasaisen surinan kuuntelemiseen aktivoi parasympaattista hermostoa samaan tapaan kuin äänimaljahieronta tai sointukylpy. Se mm. laskee sydämen sykettä, laskee verenpainetta ja helpottaa stressin oireita.
Erityisen voimakkaasti siitepölylle allergisoitunut henkilö saattaa saada allergisia oireita apiterapiamajassa. Myös mehiläismyrkylle voi olla allerginen, jolloin pistos saattaa olla jopa hengenvaarallinen.
Apiterapiamajassa on varsin pieni riski saada pistos, mutta jos tietää olevansa allerginen mehiläisille, en voi suositella oleilua mehiläispesien lähistöllä (ainakaan ilman antihistamiini- ja kortisonitabletteja sekä adrenaliini-injektoria).
Terveestä mehiläispesästä kuuluu rentouttavan tasaista surinaa. Surina ja tuoksu tekevät mehiläisten hoitamisesta varsin meditatiivista toimintaa. Voit kuunnella ääninäytteitä täältä.
Rauhalliset ja tasaiset äänet auttavat rentoutumaan. Samalla stressitasot laskevat ja lihasjännitys alkaa sulaa.
Aivomme eivät pidä tasaisina ja samankaltaisina toistuvia ääniä uhkina. Alitajunta mieltää tilanteen turvalliseksi, jolloin ei tarvita jatkuvaa valppautta ja varuillaan oloa. Mehiläisten surinaa saatetaankin soittaa taustalta esimerkiksi psykologin vastaanotolla. Myös muut luonnonäänet veden solinasta lintujen lauluun ovat tyynnyttäviä “uniääniä”.
Sen sijaan kova melu ja äkilliset sekä uhkaavat äänet kuormittavat kehoa ja mieltä. Epämääräisten äänien aiheuttama varuillaan olo tihentää hengitysrytmiä ja muuttaa sen pinnalliseksi.
Samalla pulssi ja verenpaine nousevat, lihakset jännittyvät ja stressihormonitasot kasvavat. Pitkällä tähtäimellä tällä kaikella on vaikutusta ruuansulatukseen, vastustuskykyyn ja esimerkiksi unen laatuun.
Lisäksi on mahdollista, että mehiläisten surina resonoi aivokammioissa, joissa on aivo-selkäydinnestettä. Aivo-selkäydinnesteen virtaus puhdistaa aivokudosta, ja jos virtaus heikkenee, se voi olla riskitekijä aivoja rappeuttaville sairauksille.
Lisäksi humina saattaa mahdollisesti stimuloida käpyrauhasta, aivolisäkettä ja hypotalamusta. Käpyrauhanen säätelee unta, aivolisäke osallistuu muun muassa kivun säätelyyn ja hypotalamus kontrolloi esimerkiksi vireystilaa.
Näin ollen mehiläisten surina voisi olla hyödyllinen aivojen terveydelle ja sitä kautta ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Itse hyödynnän oman pesän hunajaa ja pesäilmaa. Koska propolisuutteen valmistaminen tuntuu niin työläältä, ostan sen valmiina luontaistuoteliikkeestä.
Tarkoituksenani on myös alkaa sulattaa mehiläisvahaa DIY luonnonkosmetiikan valmistamiseen. Toistaiseksi olen käyttänyt varastossa olleita mehiläisvahavoiteita, joita oli kertynyt valtava määrä.
Käytän hunajaa haavojen ja palovammojen hoidossa, ihon kuorinnassa ja ravitsemisessa, hunajahieronnassa (toivoakseni ehkäisee selluliittia) sekä yskänlääkkeenä.
Otan usein lusikallisen hunajaa myös makeanhimon hillitsemiseksi tai vastustuskyvyn parantamiseksi.
Muita mehiläistuotteita hyödynnän näin:
Mehiläismyrkkyä käytetään yllättävänkin paljon kosmetiikassa ja erilaisissa vaihtoehtoishoidoissa.
Katsoin hiljattain dokumentin, missä esiteltiin sen suotuisia vaikutuksia borrelioosia sairastaville, ja jokin aika sitten törmäsin tutkimukseen, mikä osoitti, ettei syöpää juurikaan esiinny mehiläistarhaajien keskuudessa.
Mehiläismyrkky on toistaiseksi varsin kiistanalainen hoitomuoto, enkä tässä yhteydessä syvenny tämän tarkemmin sen hyötyihin tai haittoihin.
