Lukuaika noin 40 hengitystä.
Artikkeli on julkaistu alunperin 3.5.2021.
Astma on keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvolla on jatkuva tulehdustila. Tulehdus aiheuttaa limakalvon turpoamista, joka ahtauttaa keuhkoputkia. Siitä seuraa hengityksen vaikeutumista. Tulehdus saa limakalvon myös lisäämään limaneritystä hengitysteistä. Näistä aiheutuvat astman tyypilliset oireet kuten yskä, liman nousu ja hengityksen vaikeutuminen. Astma luokitellaan ahtauttavaksi keuhkosairaudeksi juuri siitä syystä, että keuhkoputket ahtautuvat tulehduksesta johtuen.
Limakalvon tulehdus ja siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen sekä vesinuha ovat elimistön normaaleja puolustusreaktioita erilaisia ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Keuhkoputken supistumisen voivat laukaista mm. jatkuva suuhengitys, voimakkaat tuoksut, kylmä ilma, voimakas stressi sekä altistuminen eläin- tai siitepölylle. Pitkään jatkuessaan ärsytystila muodostuu sairaudeksi, jota kutsutaan astmaksi.
Astmaan sopivia oireita ovat:
Astman oireet voivat vaihdella eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Astmalle altistavia tekijöitä ovat mm. atooppinen iho, allergiat, sukurasite ja pitkään jatkunut nuha.
Astma voidaan jaotella erilaisiin alatyyppeihin.
Allerginen astma. Allergisessa astmassa oireet pahenevat, jos henkilö on tekemisissä allergeenien kanssa. Nenän limakalvojen sekä allergiaoireiden hoito parantavat hoitotasapainoa.
Eosinofiilinen astma. Eosinofiilisessä astmassa tulehdusta tuhoavia eosinofiilisiä valkosoluja esiintyy normaalia enemmän ysköksessä, keuhkoputken limakalvolla ja veressä. Eosinofiilinen astma reagoi hyvin hengitettävänä lääkkeenä käytettävään kortisoniin, joka vähentää tulehdusta.
Rasitusastma. Rasitusastma ajatellaan yhdeksi alatyypiksi sekä allergisessa että eosinofiilisessä astmassa. Yleisesti ajatellaan, että rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistumistaipumus kertoo enemmän astman hoitotasapainosta kuin sen alatyypistä.
Ei-allerginen, eli neutrofiilinen astma. Neutrofiiliseen astmaan liittyy tulehdus hengitysteissä. Neutrofiilisen astman hoidossa voi hyötyä antibiootista.
Ylipainoon liittyvä astma. Kehon rasvakudos lisää elimistössä tulehduksen välittäjäaineita, mikä saattaa aiheuttaa astmaa. Pienikin painonpudotus voi helpottaa astmaoireita.
Tupakoinnista johtuva astma. Tupakan tulehdusta lisäävät aineosat saattavat aiheuttaa tupakoitsijalle astmaa. Tupakoitsijalla hengitysoireita saattaa myös aiheuttaa toinen ahtauttava keuhkosairaus, keuhkoahtaumatauti.
Ikääntyneiden astma. Ikääntyneiden astmaa pidetään yhtenä alatyyppinä. Yli 65-vuotiailla hengitysoireet ovat yleisiä ja ne tyypillisesti lisääntyvät ikääntyessä. Tämän ikäisenä myös hengityslihasvoiman heikentyminen kiihtyy, joten hengenahdistusoireiden taustalla voi olla myös heikentynyt hengityslihasvoima.
Astman hoidossa on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
Jotta astmalääkkeistä saa KELA:n erityiskorvattavuuden, astmadiagnoosin teon jälkeen astmalääkkeitä täytyy käyttää kuusi kuukautta ennen korvauksen saamista. KELA:n eritysikorvattavuutta ei saa pelkästään astmaoireilla, vaan lääkekorvauksen saamiseksi täytyy olla lääkärin antama astmadiagnoosi.
