Astma on keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvolla on jatkuva tulehdustila. Tulehdus aiheuttaa limakalvon turpoamista, joka ahtauttaa keuhkoputkia. Siitä seuraa hengityksen vaikeutumista. Tulehdus myös saa limakalvon lisäämään limaneritystä hengitysteistä. Näistä aiheutuvat astman tyypilliset oireet kuten yskä, liman nousu ja hengityksen vaikeutuminen. Astma luokitellaan ahtauttavaksi keuhkosairaudeksi juuri siitä syystä, että keuhkoputket ahtautuvat tulehduksesta johtuen.
Limakalvon tulehdus ja siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen sekä vesinuha ovat elimistön normaaleja puolustusreaktioita erilaisia ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Keuhkoputken supistumisen voivat laukaista mm. jatkuva suuhengitys, voimakkaat tuoksut, kylmä ilma, voimakas stressi sekä altistuminen eläin- tai siitepölylle. Pitkään jatkuessaan ärsytystila muodostuu sairaudeksi, jota kutsutaan astmaksi.
Astmaan sopivia oireita ovat:
Astman oireet voivat vaihdella eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Astmalle altistavia tekijöitä ovat mm. atooppinen iho, allergiat, sukurasite ja pitkään jatkunut nuha.
Astma voidaan jaotella erilaisiin alatyyppeihin.
Allergisessa astmassa oireet pahenevat, jos on tekemisissä allergeenien kanssa. Nenän limakalvojen sekä allergiaoireiden hoito parantavat hoitotasapainoa.
Eosinofiilisessä astmassa tulehdusta tuhoavia eosinofiilisiä valkosoluja esiintyy normaalia enemmän ysköksessä, keuhkoputken limakalvolla ja veressä. Eosinofiilinen astma reagoi hyvin hengitettävänä lääkkeenä käytettävään kortisoniin, joka vähentää tulehdusta.
Rasitusastmaa ajatellaan yhdeksi alatyypiksi sekä allergisessa että eosinofiilisessä astmassa. Yleisesti ajatellaan, että rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistumistaipumus kertoo enemmän astman hoitotasapainosta, kuin sen alatyypistä.
Neutrofiiliseen astmaan liittyy tulehdus hengitysteissä. Neutrofiilisen astman hoidossa voi hyötyä antibiootista.
Kehon rasvakudos lisää elimistössä tulehduksen välittäjäaineita, joka saattaa aiheuttaa astmaa. Astmaoireiden helpottamiseen voi auttaa pienikin painonpudotus.
Tupakoijalle astmaa saattaa aiheuttaa tupakan tulehdusta lisäävät aineosat. Tupakoijalla hengitysoireita saattaa myös aiheuttaa toinen ahtauttava keuhkosairaus, keuhkoahtaumatauti.
Vanhusten astmaa pidetään yhtenä alatyyppinä. Yli 65-vuotiailla hengitysoireet ovat yleisiä ja ne tyypillisesti lisääntyvät ikääntyessä. Tämän ikäisenä myös hengityslihasvoiman heikentyminen kiihtyy, joten hengenahdistusoireiden taustalla voi olla myös heikentynyt hengityslihasvoima.
Astman hoidossa on tärkeää huomioida nämä asiat:
Jotta astmalääkkeistä saa KELA:n erityiskorvattavuuden, pitää astmadiagnoosin teon jälkeen astmalääkkeitä käyttää kuusi kuukautta, ennen korvauksen saamista. KELA eritysikorvatavuutta ei saa astmaoireilla, vaan lääkekorvauksen saamiseksi täytyy olla lääkärin antama astmadiagnoosi.