Siitepölyaika, monen suomalaisen joka keväinen piina. Keväällä monet meistä kärsivät erilaisista allergia- tai ärsytysoireista, koska hengitysilmamme mukana limakalvoillemme kulkeutuu ympäristön pienpartikkeleita. Pienpartikkelit voivat olla allergeenejä, katupölyä, pakokaasuja tai huonepölyä.
Elimistömme reagoi pienpartikkeleihin ärsytysoireilla ja koittaa poistaa tuon hengitysteihimme kuulumattoman asian.
Aivastelu, vesinuha, silmien vuotaminen ja yskä ovat siis elimistömme tahdosta riippumattomia keinoja saada tuo oireen aiheuttaja pois kehostamme.
Siitepölystä tai katupölystä voi saada allergiaoireita kevätaikaan myös sellaiset ihmiset, jolla allergiaa ei ole todettu. Allergiaksi näitä oireita kutsutaan silloin, kun elimistömme ns. ylireagoi pienpartikkeleille, eli oireista tulee jatkuvia tai niihin liittyy yleisoireita, kuten väsymystä ja voimattomuutta tai tulehdusreaktioita.
Kokosimme viisi oloa ja oireita helpottavaa vinkkiä avuksenne, jotta pystytte nauttimaan keväästä täysillä, mahdollisimman oireettomasti.
Allergiaoireita helpotetaan yleisesti apteekista ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla. Kokeilemalla löydät sopivimman lääkkeen monista vaihtoehdoista itsellesi. Myös apteekin henkilökunta auttaa sinua löytämään itsellesi sopivimman itsehoitolääkkeen.
Suosi ulkoilua aamulla tai illalla, sillä silloin pölyä on vähiten ilmassa. Myös sateen jälkeen on suotuisampaa ulkoilla. Voit käyttää ulkoillessasi pölysuojaa kasvoilla, jolloin se estää siitepölyn kulkeutumista hengitysteihin.
Allergiaoireet voivat pahentua sisätilojen pölystä ja liasta, joten on suositeltavaa siivota vähintään kerran viikossa estääkseen oireiden pahenemisen. Kiinnitä huomiota etenkin makuuhuoneeseen ja imuroi, pyyhi pölyt ja luuttua lattia huolellisesti. Vältä tuulettamista, sillä siitepöly kulkeutuu ikkunoista sisään. Myöskään petivaatteita ei kannata tuulettaa ulkona siitepölyaikaan.
Hyvinvoiva limakalvo nenässä toimii elimistön suojamuurina ja "ilmanpuhdistajana". Nenässä olevat värekarvat nappaavat erilaiset pölyt ja taudinaiheuttajat kiinni ja estävät niiden pääsyn hengitysteihin, mutta jos limakalvo on kuiva ja huonokuntoinen, myöskään värekarvat eivät toimi niin kuin niiden tulisi.
Kun limakalvo on kostea ja hyvinvoiva, se ei reagoi niin herkästi allergian aiheuttajiin tai muihin ärsytysoiretta aiheuttaviin asioihin. Voit huolehtia hengityselimistösi kunnosta mm. hengitysharjoituslaitteella.
Voit puhdistaa allergeeneja limakalvolta, jolloin ärsytysoire helpottuu nopeasti. Hengitysteitä voi puhdistaa erilaisilla apuvälineillä, kuten vastapaineisella höyryhengityslaitteella, nenäkannulla tai höyryhengitykseen tarkoitetulla laitteilla. Huuhtele limakalvot heti sisään tullessasi ja ennen nukkumaan menoa, jotta hengitystiet pysyvät hyvässä kunnossa.
Allergiset oireet saavat hengitysteiden limakalvot turpoamaan, joka aiheuttaa hengityksen hankaluutta, yskää tai ahdistusoiretta. Tukkoinen nenä pakottaa suuhengitykseen, jolloin allergeenit pääsevät syvemmälle hengitysteissä, sillä suu ei puhdista hengitysilmaa niin kuin nenä. Suuri suuhengitys myös kuivattaa suun ja nielun limakalvoja, jolloin voi ilmetä äänen kestämisen ongelmia tai yskäoiretta.
Kun allergeeneja pääsee elimistöömme, keuhkoputket supistuvat estääkseen allergeenien pääsyn syvemmälle hengitysteihimme. Tämä aiheuttaa ahdistuksen tunnetta, hengästymistä sekä yskää.
Tukkoinen nenä ja nenänielu vaikuttavat nenän ympärillä oleviin rakenteisiin, kuten silmiin ja korviin. Turvotus nenänielussa haittaa kyynelkanavien toimintaa, josta aiheutuu silmien kuivuutta. Niin kuin kuivat hengitysteiden limakalvot, myös kuivat silmät reagoivat allergeeneihin herkemmin.
Nenänielu on yhteydessä korviin, jolloin nenänielun turvotus voi ahtauttaa korvakäytävät. Siksi allergia-aikaan myös korvat voivat tuntua tukkoisilta, jolloin tulee olo, että kuulo on heikentynyt tai ne soivat.
Allergiaoireiden pitkittyessään ne altistavat liitännäissairauksille, kuten astmalle. Siksi on tärkeää pitää hengitysteiden kunnosta huolta.
Katso ajantasainen siitepölytilanne norkko.fi.
