Siitepölyaika – monen suomalaisen jokakeväinen piina. Keväällä monet meistä kärsivät erilaisista allergia- tai ärsytysoireista, koska hengitysilman mukana hengitysteiden limakalvolle kulkeutuu ympäristön pienpartikkeleita. Pienpartikkelit voivat olla esimerkiksi allergeenejä, katupölyä, pakokaasuja tai huonepölyä.
Elimistömme reagoi pienpartikkeleihin ärsytysoireilla ja yrittää poistaa tuon hengitysteihin kuulumattoman asian.
Aivastelu, vesinuha, silmien vuotaminen ja yskä ovat siis elimistömme tahdosta riippumattomia keinoja saada tuo oireen aiheuttaja pois kehostamme.
Siitepölystä tai katupölystä voivat saada allergiaoireita kevätaikaan myös sellaiset ihmiset, jolla allergiaa ei ole todettu. Allergiaksi näitä oireita kutsutaan silloin, kun elimistö ns. ylireagoi pienpartikkeleille, eli oireista tulee jatkuvia tai niihin liittyy yleisoireita, kuten väsymystä ja voimattomuutta tai tulehdusreaktioita.
Kokosimme viisi oloa ja oireita helpottavaa vinkkiä avuksenne, jotta pystytte nauttimaan keväästä täysillä, mahdollisimman oireettomasti.
Allergiaoireita helpotetaan yleisesti apteekista ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla. Kokeilemalla löydät itsellesi sopivimman lääkkeen monista vaihtoehdoista. Myös apteekin henkilökunta auttaa sinua löytämään sopivimman itsehoitolääkkeen.
Suosi ulkoilua aamulla tai illalla, sillä silloin pölyä on vähiten ilmassa. Myös sateen jälkeen on suotuisampaa ulkoilla. Voit käyttää ulkoillessasi pölysuojaa kasvoilla, jolloin se estää siitepölyn kulkeutumista hengitysteihin.
Allergiaoireet voivat pahentua sisätilojen pölystä ja liasta, joten on suositeltavaa siivota vähintään kerran viikossa estääkseen oireiden pahenemisen. Kiinnitä huomiota etenkin makuuhuoneeseen ja imuroi, pyyhi pölyt ja luuttua lattia huolellisesti. Vältä tuulettamista, sillä siitepöly kulkeutuu ikkunoista sisään. Myöskään petivaatteita ei kannata tuulettaa ulkona siitepölyaikaan.
Hyvinvoiva limakalvo nenässä toimii elimistön suojamuurina ja "ilmanpuhdistajana". Nenässä olevat värekarvat nappaavat erilaiset pölyt ja taudinaiheuttajat sekä estävät niiden pääsyn hengitysteihin. Jos limakalvo on kuiva ja huonokuntoinen, myöskään värekarvat eivät toimi niin kuin niiden kuuluisi.
Kun nenän limakalvo on kostea ja hyvinvoiva, se ei reagoi niin herkästi allergian aiheuttajiin tai muihin ärsytysoireita aiheuttaviin asioihin. Voit huolehtia hengityselimistösi kunnosta muun muassa hengitysharjoituslaitteella.
Voit puhdistaa allergeeneja hengitysteiden limakalvolta, jolloin ärsytysoire helpottuu nopeasti. Hengitysteitä voi puhdistaa erilaisilla apuvälineillä, kuten vastapaineisella höyryhengityslaitteella, nenäkannulla tai höyryhengitykseen tarkoitetulla laitteilla. Huuhtele limakalvot heti sisään tullessasi ja ennen nukkumaanmenoa, jotta hengitystiet pysyvät hyvässä kunnossa.
Allergiset oireet saavat hengitysteiden limakalvot turpoamaan, mikä aiheuttaa hengityksen hankaluutta, yskää tai ahdistusoiretta. Tukkoinen nenä pakottaa suuhengitykseen, jolloin allergeenit pääsevät syvemmälle hengitysteissä, sillä suu ei puhdista hengitysilmaa niin kuin nenä. Voimakas suuhengitys myös kuivattaa suun ja nielun limakalvoja, jolloin voi ilmetä äänen kestämisen ongelmia tai yskäoiretta.
Kun allergeeneja pääsee elimistöön, keuhkoputket supistuvat estääkseen allergeenien pääsyn syvemmälle hengitysteihin. Tämä aiheuttaa ahdistuksen tunnetta, hengästymistä ja yskää.
Tukkoinen nenä ja nenänielu vaikuttavat nenän ympärillä oleviin rakenteisiin, kuten silmiin ja korviin. Turvotus nenänielussa heikentää kyynelkanavien toimintaa, mistä aiheutuu silmien kuivuutta. Kuten kuiva hengitysteiden limakalvo, myös kuivat silmät reagoivat allergeeneihin herkemmin.
Nenänielu on yhteydessä korviin, jolloin nenänielun turvotus voi ahtauttaa korvakäytävät. Siksi allergia-aikaan myös korvat voivat tuntua tukkoisilta, jolloin tulee olo, että kuulo on heikentynyt tai korvat soivat.
Pitkittyneet allergiaoireet altistavat liitännäissairauksille, kuten astmalle. Siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta hengitysteiden kunnosta.
Katso ajantasainen siitepölytilanne osoitteessa norkko.fi.
Artikkeli on julkaistu alun perin 15. toukokuuta vuonna 2021.
