Höyryhengitys on vanha tapa hoitaa tukkoisuutta - Nämä asiat on hyvä muistaa siitä
Kategoria / Hyvinvointi Kategoria / Tutkimus

Höyryhengitys on vanha tapa hoitaa tukkoisuutta - Nämä asiat on hyvä muistaa siitä

Ilpo Kuronen Ilpo Kuronen | 16.12.2020 | Artikkeli
Höyryhengitys on tuttu kotikonsti vuosien takaa tukkoisuuden lievittämiseen, mutta se täytyy tehdä oikein, jotta siitä on hyötyä.

Kattilan avulla tehtävä höyryhengitys on aiheuttanut vaaratilanteita


Höyryhengitystä on käytetty jo vuosikymmenien ajan tukkoisen olon lievittämiseen ja sitä on tehty yleensä kotikonstein hengittämällä kiehuvan kattilan yltä siitä nousevaa vesihöyryä. Menetelmänä tämä on osoittautunut hyvin tehottomaksi ja jopa vaaralliseksi, koska siinä käyttäjä altistuu hyvin kuumalle vedelle ja sen aiheuttamille palovammoille, mikäli vesi kaatuu käyttäjän päälle. Vastikään Brewster työryhmineen julkaisi raportin [1], jossa kerrottiin, että Covid-19 epidemia on lisännyt varsinkin lapsille aiheutuneita palovammoja sen seurauksena, että käyttäjät ovat tehneet höyryhengitystä kyseenalaisilla kotikonsteilla. Kirjoittajat myös kritisoivat höyryhengityksen hyötyjä ylähengitysteiden tukkoisuuden lievittämiseksi vähäisen tai ristiriitaisen tieteellisen näytön vuoksi. 

Höyryhengitystä on tutkittu verrattain vähän ja on totta, että kirjallisuudessa esitetyt tulokset ovat ristiriitaisia ja puutteellisia monilta osin. Monissa tutkimuksissa on käytetty ns. kotikonsteja, kuten lämpimän suihkun alla tai kattilan yltä hengittämistä. Molemmissa tapauksissa aiotun vaikutuksen saaminen on hyvin epätodennäköistä, koska hengitettävän höyryn lämpötilaa ja määrää ei voida näin vakioida tai edes todentaa millään tavoin. Joitain tutkimuksia on julkaistu nimenomaan höyryhengitykseen tarkoitetulla laitteella ja niissä haittavaikutuksia ei ole todettu, koska höyry muodostetaan suljetussa tilassa ja se johdetaan henkilön ylähengitysteihin myös suljetussa ympäristössä letkun ja maskin avulla. Näin höyryn lämpötilaa voidaan kontrolloida eikä kuuma vesi pääse vahingoittamaan käyttäjäänsä. 

Höyryn lämpötilalla on merkitystä 

Tyrell työryhmineen [2] julkaisi jo 1989 artikkelin, jossa kuuman ja kostean ilman hengittämistä tutkittiin koehenkilöillä hyvin standardoiduissa olosuhteissa. Tutkimuksessa altistettiin kokeellisesti vapaaehtoisia koehenkilöitä kausiflunssaa aiheuttavalla rhinoviruksella. Koejärjestelyssä kontrollina toimi samainen laite, mutta sen höyryn lämpötila säädettiin merkittävästi alemmaksi. Tulokset osoittivat, että kuumaa höyryä hengittävät kokivat oireet lievempinä ja keston lyhyempänä kontrolliryhmään verrattuna. Myöhemmin tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa vahvaa näyttöä nimenomaan höyryn oireita lievittävästä vaikutuksesta ei ole saatu, joskin kaikki tutkimukset ovat kärsineet pienestä otoskoosta tai koejärjestelyn puutteista. 

Yleensä höyryhengitys mielletään menetelmänä, jossa hengitetään kosteaa ilmaa ja vaikutuksen ajatellaan tulevan limakalvojen kosteuttamisesta. Kuten aiemmin on raportoitu [2], haalea höyry ei aiheuta toivottua vaikutusta. Hyvin kuuman höyryn vaikutus sen sijaan perustuu ns. paikalliseen hypertermiseen reaktioon, jossa limakalvojen ala olevan epiteelin lämpötila nousee yli 42 oC. Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu mm., että lämpötilan nousu aktivoi interferonista riippumattomia mekanismeja, jotka rajoittavat flunssaa aiheuttavan viruksen monistamista soluissa [3,4,5]. Tällä voi olla merkitystä erilaisten ylähengitysteiden kautta leviävien virusten ehkäisyssä, mutta näytön saaminen vaatisi hyvin laajoja populaatiotutkimuksia, joita toistaiseksi ei ole raportoitu. Osaltaan merkitystä voi olla myös havainnoilla, joissa kuuman höyryn hengittäminen kiihdytti limakalvojen siliaarista toimintaa [6], alensi histamiinin eritystä limakalvoilla [7] sekä aktivoi typpioksidin muodostusta [8] soluissa. Näiden vaikutukset voivat tuntua parempana hengittämisenä. 

On siis hyviä syitä käyttää höyryhengitykseen sitä varten suunniteltuja laitteita, jotta haluttu vaikutus voitaisiin saada aikaiseksi ilman siitä koituvia haittoja. 

Viitteet:

Brewster CT., et. al. Steam inhalation and paediatric burns during the Covid-19 pandemic. The Lancet, May 2020, DOI: 10.1016/S0140-6736(20)31145-4.


Tyrrell D., et al. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds.  Br. Med. J. 1998, 298:1280-3.


Foxman et., al. Two interferon-independent double-stranded RNA induced host defence strategies suppress the common cold virus at warm temperature. PNAS, July 26, 2016, vol. 113, no. 30.


Foxman et., al. Temperature-dependent innate defence against the common cold virus limits viral replication at warm temperature in mouse airway cells. PNAS, 2015, vol 112, no: 3.


Conti C. et., al.  Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob Agents Chemother. 1999, Apr;43(4):822-9.


Atishkumar B. et., al. Effect of Steam Inhalation on Nasal Mucociliary Clearance in Normal Individuals and Nasal Disease State. International Journal of Contemporary Medical Research Volume 3, Issue 5, May 2016, ICV: 50.43.


Sebastian L., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. J Allergy Clin Immunol 1993, 92:850-6.


Ilangovan G. et., al. Heat shock regulates the respiration of cardiac H9c2 cells through upregulation of nitric oxide synthase. Am J Physiol Cell Physiol 287: C1472–C1481, 2004.